Isoköynnöskrassi eli köynnöskrassi (Tropaeolum majus) on yksivuotinen ruohovartinen kasvi köynnöskrassien suvussa. Etelä-Amerikasta, Bolivian, Kolumbian ja Perun alueilta kotoisin olevaa kasvia viljellään koristekasvina. Kasvin aromaattisia kukkanuppuja ja hedelmiä voidaan käyttää mausteena kapriksen tavoin. Isoköynnöskrassista saadaan vesihöyrytislauksella haihtuvaa öljyä, joka sisältää bentsyyli-isotiosyanaattia (C8H7NS) eli bentsyylisinappiöljyä.
Isoköynnöskrassi kasvaa 0,3–2 metriä pitkäksi. Sen kasvutapa on tavallisesti köynnöstävä, kasvi kiipeää kiertymällä takertuvien lehtiruotiensa avulla. Pitkäruotiset lehdet ovat korvakkeettomat, kilpimäiset ja niiden lehtilapa on 4–15 senttimetriä leveä. Pitkäperäiset 3–6 cm leveät kukat ovat yksittäin lehtihangoissa. Ne ovat punaisia, keltaisia tai oransseja. Kukat ovat kaksineuvoiset, viisilukuiset. Verhöstä kasvaa 2–4 cm pitkä kannus. Isoköynnöskrassin hedelmänä on kolmilohkoinen lohkohedelmä.[1]
Isoköynnöskrassi eli köynnöskrassi (Tropaeolum majus) on yksivuotinen ruohovartinen kasvi köynnöskrassien suvussa. Etelä-Amerikasta, Bolivian, Kolumbian ja Perun alueilta kotoisin olevaa kasvia viljellään koristekasvina. Kasvin aromaattisia kukkanuppuja ja hedelmiä voidaan käyttää mausteena kapriksen tavoin. Isoköynnöskrassista saadaan vesihöyrytislauksella haihtuvaa öljyä, joka sisältää bentsyyli-isotiosyanaattia (C8H7NS) eli bentsyylisinappiöljyä.
