الأسماء في صفحات التنقل
Sarvipöllö (Asio otus) on pienen huuhkajan näköinen, Suomessa rauhoitettu pöllölaji.
Pystyt "sarvet" eli kaksi pään päällä sijaitsevaa höyhentupsua ovat erinomainen tuntomerkki. Joskus se kuitenkin taivuttaa sarvensa päätä vasten. Samannäköiseen suopöllöön ovat eroina mm. punaiset silmät, lennossa viirukas vatsapuoli, siiven takareunasta puuttuu valkoinen reunus ja pyrstön tummat juovat ovat kapeita. Sarvipöllön pituus on noin 31–37 cm, siipiväli 90–100 cm ja paino: 250–400 grammaa.
Sen ääni on noin kolmen sekunnin tasaisin välein toistuva matala ”huu”-ääni. Varoitusääniä ovat nokan naputtelu ja erilaiset käheät vinkunat sekä haukkumiset. Kesällä poikueet on helppo löytää, sillä ne kerjäävät öisin kimeästi vinkuen.
Vanhin suomalainen rengastettu sarvipöllö on ollut 17 vuotta 8 kuukautta ja 24 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin sarvipöllö.
Koiraan ääni on heikko, nenäsointinen toistettu "peh-uv". Varoitusääni on kiihkeä, nasaali "vräk, vräk-vräk". Sarvipöllön laulu sarja on yksiosaista, hyvin matalia "uh" huhuiluja, jotka toistuvat 2½ sekunnin välein. Aluksi hiljaa, sitten hieman täyteläisempänä. Ääni kuuluu ½-1 km:n päähän (hiljainen osuus vain 200 m). Toisinaan pariskunta esiintyy duettona.
Poikasten kerjuuääni on hyvin voimakas, "sydäntäsärkevä", kaksiosainen ja lopussa laskeva, venytetty, valittava "pii-eh", joka kuuluu yli 1 km:n päähän.
Vanhat sarvipöllöt ovat suhteellisen äänettömiä.
Pesii Tornio–Kuusamo-linjalle saakka. Pesivien lintujen määrä vaihtelee vuosittain hyvin paljon. Hyvänä myyrävuotena meillä pesii n. 10 000 paria, huonona vain n. 2 000. Euroopassa pesii noin 200 000 paria, joista 2 000 – 7 000 Britteinsaarilla. Sarvipöllö pesii laajalla alueella: Länsi-Euroopasta Kiinaan ja Pohjois-Amerikassa.
Havupuuvaltaisen metsänreunan tai metsäsaaren pesimälintu. Hyvänä vuotena pesii kaikenlaisissa metsissä peltojen ja rantojen äärellä. Vanha variksen pesä on sille mieleinen pesäpaikka.
Pesii tavallisesti vanhassa variksen tai harakan pesässä. Muninta alkaa usein jo maaliskuussa, pääosa aloittaa huhtikuun puolimaissa. Naaras munii yleensä 4–6 valkoista munaa, joita se hautoo n. 4 viikkoa. Koiras ruokkii naarasta haudonnan aikana. Poikasia ruokkivat molemmat emot. Ne lähtevät kiipeilemään pesäpuun oksille 3-viikkoisina, ennen kuin ovat lentokykyisiä, ja oppivat lentämään 4-viikkoisina.
Sarvipöllö syö lähes pelkästään pikkujyrsijöitä, pääasiassa peltomyyriä ja metsähiiriä. Lintuja ravinnosta on vain pieni osa.
