Valkosiipikiuru (Alauda leucoptera) on aasialainen kiurujen heimoon kuuluva varpuslintu.
Linnun pituus on 17–19 cm. Kiurun kokoinen vahvanokkainen lintu, jonka siipi on huomiota herättävän kolmivärinen: etuosa ruskea, käsisiipi ja kyynärsulkien tyvet mustat ja kyynärsiiven ulko-osa valkoinen. Vatsa on valkoinen, rinnassa on tummaa viirutusta, selkäpuoli on harmaanruskea. Seisovalla linulla näkyy siivellä valkea kuvio. Juhlapukuisella koiraalla on punaruskea päälaki ja poski sekä siiven pienet ja keskimmäiset peitinhöyhenet. Naaraalla värit ovat haileat. Laulu muistuttaa kiurun laulua.[2]
Keski-aasialainen laji, joka pesii Kaukasukselta itään Kazakstaniin. Euroopassa pesii 20 000–65 000 paria Venäjän kaakkoisosissa. Se on muuttolintu pesimäalueensa pohjoisosissa ja talvehtii Mustanmeren ja Kaspianmeren ympäristöissä. Lajin kanta on elinvoimainen.[1]
Valkosiipikiuru on tavattu Suomessa toistaiseksi kolmasti: 9.6.1971 Mustasaaressa, 21.–23.6.1999 Kalajoella ja 11.-13.4.2004 Luumäellä.[3]
Viljelysmaat, arot ja muut kuivat seudut. Suosii elinympäristönään korkea- mutta harvakasvuista kasvillisuutta, kutea pujoa. Talvella voi muodostaa suuria parvia, joissa on noin 200 lintua, joskus jopa noin 4 000 yksilöä.[4]
Pesä on hyvin piilotettuna maassa kasvien tai mättään suojassa. Munia on 3–8, tavallisimmin 5 tai 6. Muna painaa 3,23 g. Haudonta-aika on 12–13 päivää ja pääasiassa naaras huolehtii haudonnasta. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä.[4]
Valkosiipikiuru syö kesällä siemeniä sekä hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, talvella siemeniä.[4]
Valkosiipikiuru (Alauda leucoptera) on aasialainen kiurujen heimoon kuuluva varpuslintu.
