Melonikaktukset

Melonikaktukset^[1] (Melocactus) on noin 40 kaktuslajin muodostama suku, joka on peräisin Karibian ja pohjoisen Etelä-Amerikan alueelta, missä levinneisyys ulottuu Andeja pitkin aina Peruun asti. Joukko lajeja esiintyy myös Koillis-Brasiliassa. Muodoltaan melonikaktukset ovat usein pallomaisia, sillä ne kasvavat yleensä enemmän leveyttä kuin korkeutta. Harjujen päällä ovat voimakkaat piikit ja kasvin päälle kehittyy suvulle tyypillinen tuntomerkki, cephalium eli "karvahattu", johon pienet kukat ja niitä seuraavat siemenkodat aikanaan kehittyvät. Aikuisena melonikaktus voi yltää metrin mittaan.

Näitä vaikeasti hoidettavia kaktuksia löytyy harvoin kaupoista. Lämmin ja aurinkoinen paikka on sopivin. Kasvia on kasteltava usein, mutta sen täytyy antaa kuivahtaa välillä. Kastelua tulee jatkaa talvellakin.^[2]

Lajeja

• Melocactus amethystinus (syn. Melocactus salinensis)
• Melocactus azureus
• Melocactus bahiensis
• Melocactus broadwayi
• Melocactus caesius
• Melocactus conoideus – kupumelonikaktus
• Melocactus deinacanthus – lumomelonikaktus
• Melocactus ernestii (syn. Melocactus uebelmannii)
• Melocactus erythracanthus
• Melocactus estevesii
• Melocactus fortalezensis
• Melocactus glaucescens – sinimelonikaktus
• Melocactus intortus (syn. Melocactus communis) – karibianmelonikaktus
• Melocactus lanssensianus
• Melocactus levitestatus
• Melocactus matanzanus
• Melocactus maxonii
• Melocactus oaxacensis
• Melocactus paucispinus – okamelonikaktus
• Melocactus roraimensis
• Melocactus warasii

Lähteet

Aiheesta muualla

• Melocactusten kuvia CactiGuide.comissa