dcsimg

Loranthaceae ( 芬蘭語 )

由wikipedia FI提供

Loranthaceae on kasviheimo koppisiemenisten Santalales-lahkossa. Heimoa on aiemmin kutsuttu mistelikasveiksi, mutta mistelien (Viscum) osoittauduttua santelikasvien heimoon (Santalaceae) kuuluviksi, kyseinen nimi ei enää ole sopiva.

Tuntomerkit

Kasvit ovat tavallisesti toisten kasvien rungoilla ja oksilla kasvavia loisia, jotka muodostavat pahkan kiinnittymiskohtaansa. Siitä lähtee isännän pintaa myöten kulkevia juuria, jotka muodostavat usein sekundaarisia pahkoja. Varastohiilihydraatti on inositolia. Juurikarvat puuttuvat. Kasvien karvoitus on usein monimutkainen. Lehdet sijaitsevat nivelettömällä varrella tavallisesti vastakkaisesti, joskus kierteisesti, ja ovat melko paksuja, suonitukseltaan huomaamattomia ja ehytlaitaisia. Joskus kasvit ovat kaksikotisia. Kukat ovat tavallisesti perällisiä, säteittäisiä, 3–9-lukuisia, keskikokoisia tai isoja, harvoin pieniä ja kehättömiä. Verhiö on heikosti kehittynyt, teriö pitkä ja kapean putkimainen, kirkasvärinen, usein punainen ja/tai oranssinvärinen. Sikiäin on kehänalainen, ja siinä on 4–12 siemenaihetta pohjaistukassa. Hedelmä on marja, joskus pähkinä. Siemenen endospermi on lehtivihreällinen, harvoin se puuttuu. Tulppamainen alkiokin on lehtivihreällinen, keskikokoinen tai pitkä; sirkkalehtiä voi olla jopa 11 (Psittacanthus).[1]

Levinneisyys

Heimo on levinnyt pääasiassa tropiikkiin, joitakin lajeja on lämpimillä alueilla.[1]

Luokittelu

Loranthaceae koostuu 77 suvusta ja 950 lajista. Heimo on alkanut erilaistua vasta 28–40 miljoonaa vuotta sitten.[1]

Lounaisaustralialainen puuksi kasvava Nuytsia floribunda – sukunsa ainoa laji – on heimossa fylogeneettisesti erillisin. Sen aineenvaihdunta tuottaa ellaghappoa, lehdet ovat järjestyneet kierteisesti, ja se on yksikotinen. Kukintolapakko on kasvutavaltaan terttumainen ja kukinto koostuu kolmekukkaisista pikku viuhkoista. Kukat ovat perättömiä, ja niissä on 6–8 erillistä ja keltaista terälehteä. Hedelmä on kuiva ja kolmisiipinen. Alkion sirkkalehtiä on 3–6, ja ne ovat lehtimäisiä.[1]

Heimon runsaslajisimmat suvut ovat Tapinanthus (250 lajia), Psittacanthus (120 lajia), Amyema (95 lajia), Agelanthus (60 lajia), Struthanthus (50 lajia) ja Phthirusa (40 lajia).[1]

Suvut

Heimon suvut ovat:[2]

  • Actinanthella
  • Aetanthus
  • Agelanthus
  • Alepis
  • Amyema
  • Amylotheca
  • Atkinsonia
  • Bakerella
  • Barathranthus
  • Benthamina
  • Berhautia
  • Cecarria
  • Cladocolea
  • Cyne
  • Dactyliophora
  • Decaisnina
  • Dendropemon
  • Dendrophthoe
  • Desmaria
  • Diplatia
  • Distrianthes
  • Elytranthe
  • Emelianthe
  • Englerina – tulipillit
  • Erianthemum
  • Gaiadendron
  • Globimetula
  • Helicanthes
  • Helixanthera
  • Ileostylus
  • Ixocactus
  • Kingella
  • Lampas
  • Lepeostegeres
  • Lepidaria
  • Ligaria
  • Loranthus
  • Loxanthera
  • Lysiana
  • Macrosolen
  • Moquiniella
  • Muellerina
  • Notanthera
  • Nuytsia
  • Oedina
  • Oliverella
  • Oncella
  • Oncocalyx
  • Oryctanthus
  • Oryctina
  • Panamanthus
  • Papuanthes
  • Pedistylis
  • Peraxilla
  • Phragmanthera
  • Phthirusa
  • Plicosepalus
  • Psathyranthus
  • Psittacanthus
  • Rhizomonanthes
  • Scurrula
  • Septulina
  • Socratina
  • Sogerianthe
  • Spragueanella
  • Struthanthus
  • Tapinanthus
  • Taxillus
  • Tetradyas
  • Thaumasianthes
  • Tolypanthus
  • Trilepidea
  • Tripodanthus
  • Tristerix
  • Trithecanthera
  • Tupeia
  • Vanwykia

Kuvia

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

許可
cc-by-sa-3.0
版權
Wikipedian tekijät ja toimittajat
原始內容
參訪來源
合作夥伴網站
wikipedia FI

Loranthaceae: Brief Summary ( 芬蘭語 )

由wikipedia FI提供

Loranthaceae on kasviheimo koppisiemenisten Santalales-lahkossa. Heimoa on aiemmin kutsuttu mistelikasveiksi, mutta mistelien (Viscum) osoittauduttua santelikasvien heimoon (Santalaceae) kuuluviksi, kyseinen nimi ei enää ole sopiva.

許可
cc-by-sa-3.0
版權
Wikipedian tekijät ja toimittajat
原始內容
參訪來源
合作夥伴網站
wikipedia FI