Kiiltomadot (Lampyridae) on kovakuoriaisten heimo, jonka jäsenet voivat loistaa pimeässä elimistössään kemiallisessa reaktiossa syntyvän valon avulla. Ilmiö tunnetaan nimellä bioluminesenssi. Kiiltomatonaaras ohjaa valollaan koiraita luokseen.
Kiiltomatojen luokittelua on muutettu viime vuosina. Heimoon kuuluu noin kaksituhatta lajia. Ne jaetaan usein kahdeksaan alaheimoon.[1] Varsinkin tropiikissa eläviä kiiltomatoja sanotaan joskus käännöslainana tulikärpäsiksi. Eläin ei kuitenkaan ole mato eikä kärpänen vaan kovakuoriainen.
Suomesta on tavattu kahta kiiltomatojen heimon lajia, kiiltomatoa (Lampyris noctiluca) ja harvinaisena tuikematoa (Phosphaenus hemipterus).[2]
Kiiltomatojen (Lampyridae) alaheimoja ovat:
Kiiltomadot (Lampyridae) on kovakuoriaisten heimo, jonka jäsenet voivat loistaa pimeässä elimistössään kemiallisessa reaktiossa syntyvän valon avulla. Ilmiö tunnetaan nimellä bioluminesenssi. Kiiltomatonaaras ohjaa valollaan koiraita luokseen.
Kiiltomatojen luokittelua on muutettu viime vuosina. Heimoon kuuluu noin kaksituhatta lajia. Ne jaetaan usein kahdeksaan alaheimoon. Varsinkin tropiikissa eläviä kiiltomatoja sanotaan joskus käännöslainana tulikärpäsiksi. Eläin ei kuitenkaan ole mato eikä kärpänen vaan kovakuoriainen.
Suomesta on tavattu kahta kiiltomatojen heimon lajia, kiiltomatoa (Lampyris noctiluca) ja harvinaisena tuikematoa (Phosphaenus hemipterus).
Kiiltomatojen (Lampyridae) alaheimoja ovat:
Amydetinae Cyphonocerinae Lampyrinae Luciolinae Ototretadilinae Ototretinae Photurinae Pterotinae
