Greippi (Citrus × paradisi)[2] on sitruspuiden (Citrus) sukuun kuuluva kasvi ja sen tuottama hedelmä. Se on syntynyt luonnollisesti risteytyneistä pomelosta (Citrus maxima) ja makeasta appelsiinista (Citrus sinensis)[2]. Geneettisesti se on kuitenkin paljon lähempänä pomeloa kuin appelsiinia.
Greippi menestyy subtrooppisella vyöhykkeellä. Hedelmä löydettiin 1700-luvun puolivälissä ilmeisesti Barbadokselta. Nykyään greipin sanotaan olevan yksi ”Barbadoksen seitsemästä ihmeestä”.[3]
Greippi on ainavihanta puu, joka kasvaa normaalisti noin 5–6 metriä korkeaksi mutta voi nousta jopa 13–15 metriin. Sen lehdet ovat tumman vihreät, pitkät (jopa 15 cm) ja ohuet. Puun kukat ovat valkoisia, neliterälehtisiä ja noin 5 cm halkaisijaltaan. Hedelmä on tyypillisesti keltakuorinen ja pyöreähkö, ja sillä on syötävä hapan keltainen sisus. Greipistä on myös valkoisia ja punaisia lajikkeita. Punaisia lajikkeita kutsutaan usein verigreipeiksi.
Greippi sisältää paljon C-vitamiinia ja flavonoideja. C-vitamiini parantaa vastustuskykyä, ja flavonoidit toimivat antioksidantteina ja tehostavat C-vitamiinin vaikutusta. Greippien sisältämää foolihappoa pidetään erityisen tärkeänä raskaana oleville naisille, koska se on keskeinen tekijä puna- ja valkosolujen muodostumisessa sekä kudosten uusiutumisessa.[4]
Greipin tai greippimehun nauttimista on hyvä välttää useiden lääkevalmisteiden kanssa, sillä sen sisältämä naringetiini saattaa merkittävästi heikentää tai vahvistaa niiden tehoa.[5]
100 grammaa greipin hedelmälihaa sisältää:
Greippi (Citrus × paradisi) on sitruspuiden (Citrus) sukuun kuuluva kasvi ja sen tuottama hedelmä. Se on syntynyt luonnollisesti risteytyneistä pomelosta (Citrus maxima) ja makeasta appelsiinista (Citrus sinensis). Geneettisesti se on kuitenkin paljon lähempänä pomeloa kuin appelsiinia.
Greippi menestyy subtrooppisella vyöhykkeellä. Hedelmä löydettiin 1700-luvun puolivälissä ilmeisesti Barbadokselta. Nykyään greipin sanotaan olevan yksi ”Barbadoksen seitsemästä ihmeestä”.
