Köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris) on hortensioiden sukuun kuuluva köynnöskasvi, joka luokitellaan Hydrangea anomala-lajin alalajiksi. Sitä pidetään toisinaan omana lajinaan Hydrangea petiolaris.
Köynnöshortensia kasvaa alkuperäisenä Japanissa, Sahalinissa ja Korean niemimaalla.[2] Sen luonnonvaraisia kasvupaikkoja ovat tuoreet ja kosteat, keski- tai runsasravinteiset havu- ja lehtimetsät.[3]
Köynnöshortensia voi kasvaa yli 10 metrin korkuiseksi. Sen haaroissa on kiipimäjuuria, joilla se kiinnittyy esimerkiksi puunrunkoihin tai kallioihin. Lehtilapa on 4–10 cm pitkä, leveänpuikea ja lyhytsuippuinen, hammaslaitainen ja päältä melkein kalju. Alapuoli on suonihangoista tavallisesti karvainen. Tyvi on pyöreä tai herttatyvinen. Kukinto on litteä, 15–25 cm leveä tasohuiskilo. Kukintojen reunoissa on noin 30 mm leveitä valkoisia neuvottomia laitakukkia. Kaksineuvoiset kukat ovat pieniä.[3][4]
Suomessa köynnöshortensia kasvaa yleensä 3–5 metrin korkuiseksi ja sen kukinta-aika on yleensä heinäkuusta syyskuuhun.[4]
Koristekasvina köynnöshortensia menestyy puolivarjoisessa tai varjoisessa paikassa tuoreehkossa, multavassa, runsasravinteisessa ja hapahkossa maassa. Sitä voidaan kasvattaa köynnöksenä kiipeilemään puihin, kiviin, muureihin tai seiniin tai vapaasti kasvavana pensasmaisena yksilönä. Istutuksen jälkeen se on hidaskasvuinen. Suomessa köynnöshortensia menestyy vyöhykkeillä I–III.[4]
Köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris) on hortensioiden sukuun kuuluva köynnöskasvi, joka luokitellaan Hydrangea anomala-lajin alalajiksi. Sitä pidetään toisinaan omana lajinaan Hydrangea petiolaris.
