Suomyrttikasvit eli norkkomyrttikasvit (Myricaceae) on pieni kasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Fagales-lahkoon, ja on siten pyökki- ja koivukasvien sukulainen.
Suomyrttikasvit ovat puuvartisia kasveja, joiden juurissa on usein typpeä yhteyttäviä bakteereita. Kasveja peittävät aromaattiset rauhaset. Lehdet sijaitsevat kierteisesti ja ovat yksinkertaisia, harvoin syvään pariliuskaisia. Kukat ovat yksineuvoisia ja sijaitsevat kaksi- tai yksikotisesti. Hedekukissa on yhdislehtinen sikiäin, joka on kehänalainen, ja jossa on yksi siemenaihe pohjaistukassa. Hedelmä on luumarja. Siemen on paksukuorinen, ja siinä on enintään niukka endospermi eli siemenvalkuainen.[2]
Heimon levinneisyys on hajanainen ja lajeja kasvaa Amerikassa, Länsi-Euroopassa (Suomessakin yksi: suomyrtti), Itä-Afrikassa ja Itä-Aasiassa (kartta alempana).[3]
Suomyrttikasvit kuuluvat yhdessä jalopähkinäkasvien (Juglandaceae) ja heimon Rhoipteleaceae kanssa yhteiseen kladiin Fagales-lahkossa. Kladin ominaisuuksiin kuuluvat mm. puusolukon kiteitä sisältävät soluketjut, kilpimäiset rauhaskarvat, lehtien korvakkeettomuus, yksi kukka kunkin suojuslehden hangassa ja vain yksi siemenaihe kussakin emikukassa.[4]
Suomyrttikasvien 57 lajia kuuluu neljään sukuun:[5]
Suomyrttikasvien levinneisyys.
Tuoksumyrtti (Comptonia peregrina).
Morella faya -pajumyrtti.
Suomyrttikasvit eli norkkomyrttikasvit (Myricaceae) on pieni kasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Fagales-lahkoon, ja on siten pyökki- ja koivukasvien sukulainen.
.jpg)
