Palsamiköynnöskasvit (Schisandraceae, syn. Illiciaceae) on kolme sukua käsittävä siemenkasviheimo lahkossa Austrobaileyales. Kasvien levinneisyyskuva on disjunkti: yhtäältä ne kasvavat Sri Lankassa, Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa, toisaalta Kaakkois-Yhdysvalloissa, Itä-Meksikossa ja Isoilla Antilleilla.[1]
Palsamiköynnöskasvit ovat puuvartisia, joko liaaneja tai puumaisia. Niiden fytokemiallisiin yhdisteisiin kuuluvat eräät terpeenit, flavonolit ja tanniinit. Anatomisia piirteitä ovat putkisolujen eli trakeidien esiintyminen, tähden muotoiset vahvikesolut (astrosklereidit) ja limasolujen esiintyminen. Lehti on silmussa kääriytyneenä yläpintaa kohti. Heteitä on vähintään neljä, ja ponnet avautuvat joko sivullepäin tai kukan keskustan puolelta. Kukassa on emiön ulkopuolista solukkoa, jota pitkin siitepölyn siiteputki voi kasvaa sikiäintä kohti (ns. ekstragynoeekkinen kompitum). Kromosomiluku n = 13, 14. [2]
Palsamiköynnöskasvit kuuluvat Austrobaileyales-lahkossa samaan evoluutiopuun haaraan heimon Trimeniaceae kanssa, joka haara on rinnakkainen heimolle Austrobaileyaceae. Tässä kahden heimon kladissa kukat ovat pienempiä kuin Austrobaileyaceae heimossa, enintään kolmen sentin levyisiä. Muita eroja on siitepölyssä, luottisolukossa ja siemenaiheen nukelluksen sekä siemenkuoren anatomiassa.[3]
Tähtianikset (Illicium) erotettiin aiemmin omaksi heimokseen Illiciaceae. Se mukaan lukien on palsamiköynnöskasvien heimossa kolme sukua, joista palsamiköynnökset (Schisandra) ja suku Kadsura ovat toisilleen läheistä sukua, joten heimo jakaantuu kahteen ryhmään: kahden vm. suvun muodostamaan ja tähtianisten yksin muodostamaan.[4]
Palsamiköynnöskasvit (Schisandraceae, syn. Illiciaceae) on kolme sukua käsittävä siemenkasviheimo lahkossa Austrobaileyales. Kasvien levinneisyyskuva on disjunkti: yhtäältä ne kasvavat Sri Lankassa, Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa, toisaalta Kaakkois-Yhdysvalloissa, Itä-Meksikossa ja Isoilla Antilleilla.
