Setrit (Cedrus) on havupuusuku mäntykasvien (Pinaceae) heimossa. Lajit kasvavat luonnonvaraisina vuoristoalueilla Himalajan länsiosista Välimeren alueelle. Himalajalla puut kasvavat 1 500–3 200 metrin korkeudessa ja Välimerellä 1 000–2 200 metrissä.[2]
Setrit kasvavat hitaasti, ne kukkivat vasta 30-vuotiaina ja voivat elää tuhatvuotiaiksi.[3]
Setrit jaetaan kasvitieteilijästä riippuen 2–4 lajiin.
Setrit (Cedrus) on havupuusuku mäntykasvien (Pinaceae) heimossa. Lajit kasvavat luonnonvaraisina vuoristoalueilla Himalajan länsiosista Välimeren alueelle. Himalajalla puut kasvavat 1 500–3 200 metrin korkeudessa ja Välimerellä 1 000–2 200 metrissä.
Setrit kasvavat hitaasti, ne kukkivat vasta 30-vuotiaina ja voivat elää tuhatvuotiaiksi.
Setrit jaetaan kasvitieteilijästä riippuen 2–4 lajiin.
Himalajansetri (Cedrus deodara); läntinen Himalaja. Lehdet kirkkaan vihreästä vaalean sinivihreään, 25–60 mm., käpysuomut hiemat uurteiset. Libanoninsetri (Cedrus libani); Välimeren alueen vuoristot Turkista ja Libanonista Marokkoon. Lehdet tumman vihreästä vaalean sinivihreään, 8–25 mm, käpysuomut sileät. Neljä muunnosta: Cedrus libani var. libani; Libanonin vuoristot, läntinen Syyria ja Turkin etelä- ja keskiosat. Lehdet tumman vihreästä vaalean sinivihreään, 10–25 mm. Cedrus libani var. stenocoma; Lounais-Turkin vuoristot. Lehdet sinivihreät, 8–25 mm. Kyproksensetri (Cedrus libani var. brevifolia tai Cedrus brevifolia); Kyproksen vuoristot. Lehdet sinivihreät, 8–20 mm. Atlassetri (Cedrus libani var. atlantica tai Cedrus atlantica); Atlasvuorilla Marokossa ja Algeriassa. Lehdet tumman vihreästä vaalean sinivihreään, 10–25 mm.
