Suoukonkorento (Aeshna subarctica) on suurikokoinen ukonkorentoihin kuuluva sudenkorento.
Suoukonkorento on ulkonäöltään hyvin samankaltainen kuin siniukonkorento, ja 1920-luvulle asti ne laskettiinkin yhdeksi lajiksi.[1]
Koiraalla on takaruumiinsa 3. jaokkeen selkäpuolella leveämpi vaalea kuviointi kuin siniukonkorennolla. Enimmäkseen koiras on tumma, ja sinistä väriä on vain vähän. Naaraalla puolestaan on leveät, päistään pyöreät ja sivulta katsoen kapeat perälisäkkeet. Lajin keskiruumiin sivuilla on useimmiten kolme yksittäistä laikkua sivujuovien välissä. Laikuista ylin on pitkämäinen, keskimmäinen pienikokoinen ja alimmainen kolmion muotoinen. Sivujuovat ovat kohtalaisen kapeat. Korennon kasvoissa oleva musta vaakasuora sauma on tasaisen leveä, mutta voi myös kaveta silmän vieressä, kuten siniukonkorennolla.[1]
Lentävän koiraan tuntomerkkeihin kuuluu takaruumiin asento. Koiras nimittäin pitää lennossa takaruumistaan suorana ja yläviistossa asennossa eikä taivuta sitä päädystä alaspäin, kuten siniukonkorento ja isoukonkorento.[1]
Suoukonkorennon takaruumis on 48–56 mm pitkä ja takasiipi 41–46 mm pitkä.[1]
Lajin lentoaika eli aikuisten yksilöiden esiintymisaika on kesäkuun puolivälin vaiheilta syyskuun loppuun. Päälentoaikaa ovat heinäkuun loppupuolisko ja elokuu.[1]
Suoukonkorentoa elää Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Keski-Euroopassa suoukonkorentoa tavataan paikoittaisena. Lajin alalajeista subarctica-nimialalaji on kuvattu Pohjois-Amerikassa, kun taas eurooppalaiset yksilöt kuuluvat alalajiin Aeshna subarctica elisabethae. Suomessa laji esiintyy jokseenkin harvinaisena, ja yksilömäärä on pieni.[1]
Suoukonkorento elää soiden lammilla ja avosoiden rimmillä.[1]
Suoukonkorento (Aeshna subarctica) on suurikokoinen ukonkorentoihin kuuluva sudenkorento.
