dcsimg

Tunturiängelmä ( фински )

добавил wikipedia FI

Tunturiängelmä (Thalictrum alpinum) on pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava pienikokoinen vuoristoseutujen ja arktisten alueiden kasvi.

Ulkonäkö ja koko

Monivuotinen tunturiängelmä on kasvaa 5–25 cm korkeaksi. Varsi on kalju. Varsilehtiä on enintään yksi, mutta aluslehdet ovat runsaslukuisia. Lehdet ovat korvakkeellisia ja niiden ruodit ovat 1–5 cm pitkiä. Lehtilapa on 2–5 cm pitkä, yksi- tai kaksikertaa perilehdykkäinen, muodon vaihdellessa tavallisesti puikeasta kolmiomaiseen. Lehdykät ovat pyöreähköjä ja tylppäliuskaisia, ja myös lehdyköitten ruodit ovat korvakkeellisia. Kukinto on yksinkertainen, harvakukkainen terttu. Kukat ovat pieniä. Niissä on varhain varisevia, usein punertavia kehälehtiä 4 tai 5 kappaletta. Heteitä on runsaasti. Heteiden palhot ovat tavallisesti sinipunertavia, ponnet pitkäsuippuisia ja väriltään tavallisesti punaruskeita. Suomessa tunturiängelmä kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on noin 3 mm pitkä, pitkittäisharjuinen ja lähes perätön pähkylä.[1] Tunturiängelmä on myrkyllinen kasvilaji.[2]

Levinneisyys

Tunturiängelmää tavataan laajalla mutta hyvin hajanaisella alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Euroopassa sitä kasvaa Fennoskandian pohjoisosissa, Islannissa, Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa, Pyreneillä, Alpeilla, Karpaateilla, Kaukasuksella sekä Venäjän arktisella tundravyöhykkeellä. Levinneisyysalue jatkuu edelleen Aasian puolella Pohjois-Siperian arktisella vyöhykkeellä sekä Etelä-Siperiassa, Keski-Aasiassa ja Himalajan alueella. Pohjois-Amerikassa tunturiängelmää kasvaa Alaskassa, Yhdysvaltain lounaisosissa sekä Koillis-Kanadassa. Laji on tavanomainen myös Grönlannissa.[3]

Suomessa tunturiängelmän esiintymisalue on pohjoinen. Sitä kasvaa toisaalta SallanKuusamon alueella, toisaalta Pohjois-Lapissa varsinkin Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa. Lajista on lisäksi 2000-luvulla tehty muusta levinneisyysalueesta varsin kaukana oleva yksittäisesiintymä Etelä-Savon länsiosista.[4]

Elinympäristö

Tunturiängelmä kasvaa Suomessa purojen, jokien ja järvien rannoilla, tunturiniityillä, rinnesoilla ja kedoilla etenkin paljakka- ja koivumetsävyöhykkeellä, sekä letoilla havumetsävyöhykkeellä. Laji on kalkinsuosija.[2] Muualla tunturiängelmä on tyypillinen vuoristoseutujen laji.[3]

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet

  1. Retkeilykasvio 1998, s. 88–89.
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 89.
  3. a b Den virtuella floran: Fjällruta (myös levinneisyyskartat) (ruots.) Viitattu 23.11.2011.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Tunturiängelmän levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 23.11.2011.

Aiheesta muualla

лиценца
cc-by-sa-3.0
авторски права
Wikipedian tekijät ja toimittajat
изворно
посети извор
соработничко мреж. место
wikipedia FI

Tunturiängelmä: Brief Summary ( фински )

добавил wikipedia FI

Tunturiängelmä (Thalictrum alpinum) on pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava pienikokoinen vuoristoseutujen ja arktisten alueiden kasvi.

лиценца
cc-by-sa-3.0
авторски права
Wikipedian tekijät ja toimittajat
изворно
посети извор
соработничко мреж. место
wikipedia FI