Nõmme-võrgendivaablane (Acantholyda posticalis) on võrgendivaablase perekonda võrgendivaablaste sugukond kuuluv kiletiivaline.
Tema toiduks on mändide okkad.
Esmakordselt täheldati hulgisigimist Eestis 2008. aastal, Saaremaal.
Voolma, K., Pilt, E., Õunap, H. 2009. Nõmme-võrgendivaablase (Acantholyda posticalis (Mats.), Hymenoptera: Pamphiliidae) esmakordne hulgisigimine Eestis. Metsanduslikud Uurimused 50: 115–122.
Nõmme-võrgendivaablane (Acantholyda posticalis) on võrgendivaablase perekonda võrgendivaablaste sugukond kuuluv kiletiivaline.
Tema toiduks on mändide okkad.
Esmakordselt täheldati hulgisigimist Eestis 2008. aastal, Saaremaal.
Tähtikudospistiäinen (Acantholyda posticalis) on pistiäisiin kuuluva hyönteinen, jonka toukat syövät männynneulasia.[3]
Aikuinen pistiäiskoiras on yleisväriltään mustahko ja sen pää on puoliksi mustan ja puoliksi keltaisen värinen. Naaras on mustan- ja keltaisenkirjava. Aikuinen tähtikudospistiäinen on kooltaan noin 14 mm. Lajin toukat ovat ruskeapäisiä ja ruumiin väriltään vihertäviä tai rusehtavia. Toukkien kyljillä on tummempia juovia. Maahan pudottautuneet toukat ovat väriltään keltaoransseja.[2]
Aikuinen pistiäinen lentää Suomessa touko-heinäkuussa.[2][3] Koiraat ovat naaraita useammin lennossa.[2] Naaras laskee 30–50 veneenmuotoista munaa yksitellen männyn neulasille alkukesän aikana.[2][3] Munat sijaitsevat usein puun latvaosissa ja neulasten kärkipuoliskossa.[2] Toukat kuoriutuvat munista kesä-heinäkuussa ja syövät männynneulasia pääosin heinäkuun ajan. Ne elävät yksittäin kutomansa seittikudoksen sisällä.[2] Tämän jälkeen toukka laskeutuu maahan ja viettää siellä kahdesta neljään vuotta. Toukat koteloituvat keväällä ja lyhyen kotelovaiheen aikana ne kehittyvät täysikasvuisiksi pistiäisiksi.[3]
Tähtikudospistiäinen on sukunsa yleisin laji.[2] Sitä tavataan etenkin Keski-Euroopan ja Baltian mäntymetsissä. Suomessa lajilla on ollut tähän mennessä joukkoesiintymä Porin Yyterissä, jossa pistiäisiä on tavattu vuodesta 2006 lähtien ja jossa pystyyn kuollutta männikköä on jouduttu uudistamaan avohakkuin jopa luonnonsuojelualueella. Muualta maasta lajista on vain yksittäisiä havaintoja, vaikka se on levinnyt lähes kaikkialle männyn levinneisyysalueella.[2][3]
Tähtikudospistiäisen toukat syövät pahimmassa tapauksessa yksittäisen männyn kaikki neulaset, jolloin puu kuolee. Pistiäisten torjunta on hyvin vaikeaa, sillä laji selviää hengissä muun muassa maaston kulottamisesta. Lajin tuhokausi yhdellä paikalla kestää yleensä 10–20 vuotta ja laajoja tuhoja havaitaan noin kolmen vuoden välein.[3]
Yyterin alueella on kokeiltu sukkulamatojen käyttöä pistiäisen biologiseen torjuntaan.[4] Marraskuussa 2011 raportoitiin torjunnan onnistuneen myös luonnossa lupaavasti.[5]
Tähtikudospistiäisen luonnollisia vihollisia ovat esimerkiksi seuraavat loiset: Exetastes lucifer, Myxexoristops bonsdorffi, Myxexoristops hertingi, Pseudopachystylum gonioides ja Trichogramma dendrolimi.[6]
Tähtikudospistiäinen (Acantholyda posticalis) on pistiäisiin kuuluva hyönteinen, jonka toukat syövät männynneulasia.
Acantholyda posticalis is een vliesvleugelig insect uit de familie van de spinselbladwespen (Pamphiliidae).[1] De wetenschappelijke naam van de soort is voor het eerst geldig gepubliceerd in 1912 door Matsumura.
Bronnen, noten en/of referenties
Osnuja gwiaździsta (Acantholyda posticalis) – gatunek owada z rodziny osnujowatych (Pamphiliidae) z rzędu błonkoskrzydłych. Jeden z ważniejszych szkodników sosny zwyczajnej. Forma wczesna osnui odbywa rójkę w kwietniu i na początku maja, forma późna w czerwcu. Pierwsze pojawiają się samice, które czekają na wędrujące po pniach samce. Zapłodnione samice składają jaja pojedynczo na wewnętrznej stronie igieł. Jedna samica składa ogółem 80 – 100 jaj. Po 10 – 14 dniach od złożenia jaj wylęgają się larwy. Okres żerowania larw trwa 3 – 4 tygodnie. Po zakończeniu żerowania larwy spadają na ściółkę, a następnie do gleby mineralnej 10 – 15 cm. W glebie sporządzają kolebkę, w której pozostają 1 – 2 lata, forma wczesna 3 lata. Generacja 1 – 2 letnia[1].
Osnuja gwiaździsta (Acantholyda posticalis) – gatunek owada z rodziny osnujowatych (Pamphiliidae) z rzędu błonkoskrzydłych. Jeden z ważniejszych szkodników sosny zwyczajnej. Forma wczesna osnui odbywa rójkę w kwietniu i na początku maja, forma późna w czerwcu. Pierwsze pojawiają się samice, które czekają na wędrujące po pniach samce. Zapłodnione samice składają jaja pojedynczo na wewnętrznej stronie igieł. Jedna samica składa ogółem 80 – 100 jaj. Po 10 – 14 dniach od złożenia jaj wylęgają się larwy. Okres żerowania larw trwa 3 – 4 tygodnie. Po zakończeniu żerowania larwy spadają na ściółkę, a następnie do gleby mineralnej 10 – 15 cm. W glebie sporządzają kolebkę, w której pozostają 1 – 2 lata, forma wczesna 3 lata. Generacja 1 – 2 letnia.
Звёздчатый пилильщик-ткач (лат. Acantholyda posticalis) — вид пилильщиков-ткачей отряда перепончатокрылых. Вредитель сосны обыкновенной во многих частях её ареала.
Вид распространён в Европе в следующих странах: Албания, Австрия, Великобритания, Болгария, Хорватия, Чешская Республика, Дания, Эстония, Финляндия, Франция, Германия, Венгрия, Италия, Латвия, Норвегия, Польша, Центральная Россия, Испания, Швеция, Швейцария, Нидерланды. Известен из Сибири, Казахстана.
Звёздчатый пилильщик-ткач (лат. Acantholyda posticalis) — вид пилильщиков-ткачей отряда перепончатокрылых. Вредитель сосны обыкновенной во многих частях её ареала.
