Helmisilmät (Scopelarchidae) on auloppikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan syvistä vesistä valtameristä.
Helmisilmien heimoon kuuluu 4 sukua ja 17 lajia. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkänomaisia, hoikkia ja litteähköjä kaloja. Kooltaan ne ovat pienehköjä kaloja, tyypillisesti noin 5–23 cm pitkiä. Heimon lajien ainnutlaatuinen piirre on niiden kookkaat teleskooppimaiset silmät, joissa on kaksi verkkokalvoa. Silmien pinnalla on valoinen täplä, joka on yhteydessä sekundääriretinaan. Tämän laajentaa helmisilmien näkökenttää. Muita tyypillisiä helmisilmälajien piirteitä ovat suuri suu, hampaat alaleuassa ja kielessä, lyhyehkö selkäevä ja rasvaevä. Pyrstöevä on haarautunut. Heimon kaloilla ei ole uimarakkoa. Kylkiviivan suomut ovat muita kookkaammat ja väriltään kalat ovat hopeanharmaita, ruskeita tai mustia ja eräillä lajeilla on tumma juova kylkiviivan ylä- tai alapuolella. Helmisilmät ovat hermafrodiitteja.[1][2][3][4][5][6]
Helmisilmälajeja tavataan Atlantista Välimeri pois luettuna, Intian valtamerestä, Tyynestämerestä ja Eteläisestä jäämerestä. Ne elävät tyypillisesti noin 500–1 000 metrin syvyydessä ja tulevat öisin lähemmäksi pintaa. Helmisilmälajit ovat petokaloja, joiden ravintoa ovat pienemmät kalat.[1][2][3][5][6]
Helmisilmät (Scopelarchidae) on auloppikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan syvistä vesistä valtameristä.