dcsimg

Schopfstirnmotten ( German )

provided by wikipedia DE
Wissenschaftlicher Name der Überfamilie Tischerioidea Spuler, 1898 Wissenschaftlicher Name der Familie Tischeriidae Spuler, 1898
 src=
Raupe von Coptotriche angusticollella in ihrer Mine

Die Schopfstirnmotten (Tischeriidae) sind eine Familie der Schmetterlinge (Lepidoptera). Sie kommen mit nur etwa 80 Arten und einer Gattung in der ganzen Holarktis vor. Der Schwerpunkt ihrer Verbreitung liegt mit 47 Arten in den USA.

Merkmale

Die Falter erreichen eine Flügelspannweite von 1,5 bis 11 Millimetern. Sie haben schmale Vorderflügel die etwa viermal so lang wie breit sind. Viele Arten haben metallisch glänzende Vorderflügel. Die Grundfarbe ist meist gelb, hell- oder dunkelbraun oder kupferfarben. Die meist schmäleren Hinterflügel haben sehr lange Fransen. Die fadenförmigen Fühler erreichen etwa 60 bis 70 % der Vorderflügellänge. An der Stirn tragen die Tiere lange Haarschuppen, die ihnen ihren deutschen Namen gegeben haben. Sie haben gut entwickelte Saugrüssel.

Die Flügeladern der Vorderflügel sind zum Teil gut entwickelt, zum Teil aber auch stark reduziert. Sie haben 11 Adern mit zwei Analadern (1b und 1c). Die Hinterflügel haben bei allen Arten eine zurückgebildete Flügeladerung, die aus fünf oder sechs Adern mit einer (oder eventuell einer zweiten, aber schwer erkennbaren) Analader besteht.

Lebensweise

Die Larven entwickeln sich im Inneren von Blättern als Minierer, in denen sie ausgedehnte Platzminen erzeugen. Sie entsorgen ihre Ausscheidungen durch einen auf der Unterseite des Blattes gelegenen Spalt. Sie verpuppen sich je nach Art entweder innerhalb ihrer Mine oder in einem Kokon. Die meisten Schopfstirnmottenarten bilden nur eine Generation pro Jahr. Die europäischen Arten ernähren sich vor allem von Rosengewächsen (Rosaceae), Eichen (Quercus spec.) und von Edelkastanien (Castanea sativa).

Sie haben in der Forstwirtschaft als Schädlinge nur geringe Bedeutung. Nur die Eichenminiermotte (Tischeria ekebladella) kann bei selten auftretenden Massenvorkommen das Wachstum von Eichen behindern.

Systematik

Die Familie der Schopfstirnmotten ist im deutschsprachigen Raum (D-CH-A) mit acht Arten vertreten.[1] In ganz Europa kommen sie mit 12 Arten vor.[2]

Quellen

Einzelnachweise

  1. Tischeriidae. Lepiforum e.V., abgerufen am 29. Dezember 2006.
  2. Tischeriidae bei Fauna Europaea. Abgerufen am 29 Dezember 2006

Literatur

  • Thomas Kaltenbach, Peter Victor Küppers: Kleinschmetterlinge. Verlag J. Neudamm-Neudamm, Melsungen 1987, ISBN 3-7888-0510-2

Weblinks

Weblinks

 src= Commons: Schopfstirnmotten – Sammlung von Bildern, Videos und Audiodateien
 title=
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia Autoren und Herausgeber
original
visit source
partner site
wikipedia DE

Schopfstirnmotten: Brief Summary ( German )

provided by wikipedia DE
 src= Raupe von Coptotriche angusticollella  src= Raupe von Coptotriche angusticollella in ihrer Mine

Die Schopfstirnmotten (Tischeriidae) sind eine Familie der Schmetterlinge (Lepidoptera). Sie kommen mit nur etwa 80 Arten und einer Gattung in der ganzen Holarktis vor. Der Schwerpunkt ihrer Verbreitung liegt mit 47 Arten in den USA.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia Autoren und Herausgeber
original
visit source
partner site
wikipedia DE

Läiskäkoit ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Läiskäkoit (Tischeriidae) on alkeelliseen Monotrysia-ryhmään kuuluva pieni perhosheimo ja läiskäkoimaisten yläheimon (Tischerioidea) ainoa heimo.

Tuntomerkkejä

Läiskäkoiden kolmeen sukuun kuuluu maailmassa noin 80 lajia, joista Euroopassa tavataan yhdeksän ja Pohjoismaissa kuusi. Lajimäärä on suurin Pohjois-Amerikassa, missä lajeja on 50. Ne ovat pieniä, hokkaruumiisia perhosia, joiden siipiväli vaihtelee yleensä 6–11 mm välillä. Etusiivet ovat pitkät, takasiivet hyvin kapeat ja takasiivissä on erittäin pitkät siipiripset. Siipisuonitus on tunnusomainen, etusiiven diskaaliala on venynyt, mutta takasiivestä se puuttuu kokonaan. Verkkosilmät ovat suuret, mutta pistesilmät puuttuvat. Imukärsä on pitkä, huuli- ja leukarihmat ovat lyhyet. Tuntosarvet ovat pitkät, yleensä lähes etusiiven pituiset, ja niiden tyvessä on leveiden suomujen muodostama suomutupsu. Lepäävä perhonen pitää ruumistaan ylävistoon vinottain alustaan nähden.[1][2]

Toukat ovat litteitä ja raajattomia. Ne elävät lehtimiinaajina kasvien lehtien sisällä. Erikoisena piirteenä toukka poistaa ulosteensa miinasta lehteen tekemänsä aukon kautta. Siksi läiskäkoiden miinoissa ei ole miinoissa yleensä näkyviä ulostekertymiä.[3] Miina on muodoltaan laikkumainen ja sen väristä voi joissakin tapauksissa päätellä lajin. Miinan pinnan toukka vuoraa erittämällään silkillä. Silkkirakenne saa lehden kaartumaan tuoden toukalle lisäsuojaa. Toukka viettää koko kehityksensä saman lehden sisällä. Syksyllä lehden pudotessa maahan toukka koteloituu miinaan ja talvehtii.[1]

Lajit Suomessa

Suomesta on tavattu viisi läiskäkoilajia. Yhtä lukuun ottamatta niiden levinneisyys on keskittyy Etelä- ja Lounais-Suomeen.[4]

Lähteet

  1. a b Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna: Fjärilar: Käkmalar–säckspinnare. ISBN 978-91-88506-60-3 s. 367–369
  2. Jeremy Daniel Holloway, Geoffrey Kibby & Djunijanti Peggie: The families of Malesian moths and butterflies. Brill 2000. ISBN 978-9004118461
  3. Mikkola Kauri, Murtosaari Jussi ja Nissinen Kari: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto. Tammi 2005, s.222. ISBN 951-31-3317-6
  4. http://www.luomus.fi/elaintiede/hyonteiset/perhoset/1.htm

Aiheesta muualla

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Läiskäkoit: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Läiskäkoit (Tischeriidae) on alkeelliseen Monotrysia-ryhmään kuuluva pieni perhosheimo ja läiskäkoimaisten yläheimon (Tischerioidea) ainoa heimo.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Tischeriidae ( French )

provided by wikipedia FR

Les Tischeriidae sont une famille de lépidoptères (papillons), la seule de la super-famille des Tischerioidea.

Leurs larves mineuses creusent des galeries dans les feuilles de plantes diverses.

Cette famille regroupe 4 (ou 3) genres :

Références

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Auteurs et éditeurs de Wikipedia
original
visit source
partner site
wikipedia FR

Tischeriidae: Brief Summary ( French )

provided by wikipedia FR

Les Tischeriidae sont une famille de lépidoptères (papillons), la seule de la super-famille des Tischerioidea.

Leurs larves mineuses creusent des galeries dans les feuilles de plantes diverses.

Cette famille regroupe 4 (ou 3) genres :

Astrotischeria Puplesis & Diškus, 2003 Coptotriche Walsingham, 1890 Emmetia Leraut, 1993 - synonyme de Coptotriche selon BioLib (19 mars 2019) Tischeria Zeller, 1839
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Auteurs et éditeurs de Wikipedia
original
visit source
partner site
wikipedia FR

Šeriuotaūsiai ( Lithuanian )

provided by wikipedia LT

Šeriuotaūsiai, sin. vienspalvės tišerijos, mažieji rausvasparniai (lot. Tischeriidae, vok. Schopfstirnmotten) - drugių (Lepidoptera) šeima.

Pasaulyje aprašytos 107 rūšys, Europoje žinoma 12, Lietuvoje kol kas aptiktos 2 rūšys:

Kaimyninėse šalyse aptinkamos, o Lietuvos teritorijoje dar ieškotinos šios rūšys:

"
Baltadėmis šeriuotaūsis; išdidintoje minoje matosi drugio vikšras

Vikiteka

Literatūra

  • Puplesis, R., Diškus, A. 2003. The Nepticuloidea & Tischerioidea (Lepidoptera) – a global review, with strategic regional revisions. Lututė Publishers, Kaunas, 552 p.
  • Diškus, A., Stonis J. R. 2006. Tischeria species (Insecta, Lepidoptera, Tischeriidae) in Lithuania. Acta Zoologica Lituanica, 16 (3): 215–220.

Nuorodos

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Vikipedijos autoriai ir redaktoriai
original
visit source
partner site
wikipedia LT

Šeriuotaūsiai: Brief Summary ( Lithuanian )

provided by wikipedia LT

Šeriuotaūsiai, sin. vienspalvės tišerijos, mažieji rausvasparniai (lot. Tischeriidae, vok. Schopfstirnmotten) - drugių (Lepidoptera) šeima.

Pasaulyje aprašytos 107 rūšys, Europoje žinoma 12, Lietuvoje kol kas aptiktos 2 rūšys:

Baltadėmis šeriuotaūsis (Tischeria ekebladella) Rusvadėmis šeriuotaūsis (Tischeria dodonaea)

Kaimyninėse šalyse aptinkamos, o Lietuvos teritorijoje dar ieškotinos šios rūšys:

Pilkasparnis šeriuotaūsis (Tischeria decidua) Dirvuolinis šeriuotaūsis (Coptotriche heinemanni) Rožinis šeriuotaūsis (Coptotriche angusticollella) " Baltadėmis šeriuotaūsis; išdidintoje minoje matosi drugio vikšras

Vikiteka

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Vikipedijos autoriai ir redaktoriai
original
visit source
partner site
wikipedia LT

Alotājkožu dzimta ( Latvian )

provided by wikipedia LV

Alotājkodes (Tischeriidae) ir zvīņspārņu kārtas dzimta, kas apvieno trīs ģintis.[1][2][3] Dzimtai ir plaša izplatība, un tā sastopama lielākajā daļā kontinentu, izņemot Austrāliju. Lielākā sugu daudzveidība Holarktikā.[4]

2004. gadā tika atklātas un aprakstītas divas jaunas, Galapagu salām endēmas sugas Astrotischeria scalesiaella un Astrotischeriaa alcedoensis.[5]

Apraksts un dzīvesveids

Tās ir ļoti mazas kodes, kuru spārnu plētums ir no 0,6—1,1 cm. Krāsa parasti dzeltenpelēka līdz brūnganai ar brūniem vai melniem punktiem un plankumiem, dažkārt metālisku nokrāsu.[6][7]

Tischeria ģints kāpuri pamatā barojas uz dižskābaržu un pabērzu dzimtu augiem, Coptotriche ģints kāpuri — rožu un dižskābaržu dzimtu, bet Astrotischeriakurvjziežu un malvu dzimtu augiem. Nereti rada kaitējumu.[3]

Sistemātika

Pētot Eiropas alotājkodes, Lerauts 1993. gadā izdalīja jaunu ģinti Emmetia. Taču viņš netika ievērojis, ka jaunizveidotā ģints ir ļoti līdzīga jau esošajai Coptotriche ģintij.[4]

Līdz 1972. gadā veiktajai revīzijai dzimtu pārstāvēja viena ģints Tischeria. 2003. gadā klajā nāca lietuviešu pētnieku veiktā globālā analīze, saskaņā ar kuru tika izdalītas trīs ģintis:[3][8]

Atsauces

  1. Sugu enciklopēdija. Latvijas daba: Alotājkožu dzimta
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Tischeriidae
  3. 3,0 3,1 3,2 Life history traits, larval habits and larval morphology of a leafminer, Coptotriche japoniella (Tischeriidae), on an evergreen tree, Eurya japonica (Theaceae), in Japan. Journal o the Lepidopterists' Society 63(2), 2009, 93-99. Masako Oishi
  4. 4,0 4,1 Jonas Rimantas Stonis & Arūnas Diškus. Checklist of American Coptotriche (Insecta: Lepidoptera: Tischeriidae) with Descriptions of Two New Species from the Tropical Forest of Belize (Central America). Zoological Science 25: 99–106 (2008). Zoological Society of Japan
  5. Muséum d'Histoire Naturelle de Genève. Revue Suisse de Zoologie 2004 Vol.111 No.3 pp.599-609 ref.9. "First report of Tischeriidae (Lepidoptera) on the Galapagos Islands, Ecuador, with description of two news endemic species." Landry B., Roque-Albelo L.
  6. Butterflies and Moths of North America. Family Tischeriidae
  7. Order Lepidoptera, family Tischeriidae. Erik J. van Nieukerken. Arthropodfauna of the UAE, 3: 515-518. Date published 31.03.2010
  8. Microleps: Family Tischeriidae

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia autori un redaktori
original
visit source
partner site
wikipedia LV

Alotājkožu dzimta: Brief Summary ( Latvian )

provided by wikipedia LV

Alotājkodes (Tischeriidae) ir zvīņspārņu kārtas dzimta, kas apvieno trīs ģintis. Dzimtai ir plaša izplatība, un tā sastopama lielākajā daļā kontinentu, izņemot Austrāliju. Lielākā sugu daudzveidība Holarktikā.

2004. gadā tika atklātas un aprakstītas divas jaunas, Galapagu salām endēmas sugas Astrotischeria scalesiaella un Astrotischeriaa alcedoensis.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia autori un redaktori
original
visit source
partner site
wikipedia LV

Luggmøll ( Norwegian )

provided by wikipedia NO

Luggmøll (Tischeriidae) er en familie av små sommerfugler som har larver som minerer i bladene på busker og løvtrær. De voksne møllene er slanke og langbeinte og sitter på en karakteristisk, oppreist måte med vingespissene støttet mot underlaget, i likhet med medlemmer i familien Gracillariidae. Det er funnet fire arter i Norge.

Utseende

Små (vingespenn 6–11 mm), slanke sommerfugler. Hodet er ganske bredt med små fasettøyne. Pannen er kledt med tette, lange, oppstående, hårlignende skjell. Sugesnabelen er velutviklet. Antennene er trådformede og omtrent så lange som forvingene. Forvingene er lange og smale, vanligvis ensfarget gulaktige, brune eller grå, av og til med svak metallglans. De er avrundede i spissen med lange hårfrynser rundt spissen og langs bakkanten. I spissen har de mange lange, hårlignende skjell som gir dem et litt rufsete utseende. Det er også en del mikroskopiske pigger spredt over overflaten. Beina er ganske lange, med markerte sporer på leggene. Larvene er beinløse, flate, med markert segmentoppdeling (perlekjede-lignende). De er ofte rødaktige eller grønne.

 src=
Larve av Coptotriche angusticollella i minen sin.

Levevis

Larvene lager store flateminer (dvs. alt innholdet i bladet er spist over en stor flate slik at bare over- og underhuden står igjen) på blader av planter i rosefamilien (bjørnebær, slåpetorn, rose) eller eik. Et uvanlig trekk er at larvenes avføring slippes ut gjennom et hull på undersiden og ikke samler seg opp i minen. Larven forvandler seg til en puppe inne i minen og det tomme puppeskallet står gjerne igjen etter at den voksne sommerfuglen har klekket. Luggmøllene gjør ikke vesentlig økonomisk skade.

Systematisk inndeling / norske arter

Treliste

Kilder

  • Bengtsson, B.Å., Palmqvist, G. og Johansson, R. (2008) Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Käkmalar – säckspinnare. Side 367 – 379. ISBN 978-91-88506-60-3
  • Nettsiden Svenska fjärilar, med bilder og biologisk informasjon: [1]
  • Nettressursen Norske sommerfugler, med liste over de norske artene: [2].
  • Tischeriidae på Tree of life: [3]

Eksterne lenker

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia forfattere og redaktører
original
visit source
partner site
wikipedia NO

Luggmøll: Brief Summary ( Norwegian )

provided by wikipedia NO

Luggmøll (Tischeriidae) er en familie av små sommerfugler som har larver som minerer i bladene på busker og løvtrær. De voksne møllene er slanke og langbeinte og sitter på en karakteristisk, oppreist måte med vingespissene støttet mot underlaget, i likhet med medlemmer i familien Gracillariidae. Det er funnet fire arter i Norge.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia forfattere og redaktører
original
visit source
partner site
wikipedia NO

Tischeriidae ( Portuguese )

provided by wikipedia PT
Géneros Ver texto.
Wikispecies
O Wikispecies tem informações sobre: Tischeriidae

Tischeriidae é uma família de insectos da ordem Lepidoptera.

Ícone de esboço Este artigo sobre insetos, integrado no Projeto Artrópodes é um esboço. Você pode ajudar a Wikipédia expandindo-o.
 title=
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Autores e editores de Wikipedia
original
visit source
partner site
wikipedia PT

Tischeriidae: Brief Summary ( Portuguese )

provided by wikipedia PT
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Autores e editores de Wikipedia
original
visit source
partner site
wikipedia PT

Luggmalar ( Swedish )

provided by wikipedia SV

Luggmalar (Tischeriidae) är en familj i insektsordningen fjärilar.

Kännetecken

Luggmalar är små fjärilar med ett vingspann på mellan 6 och 11 millimeter för de nordiska arterna. Bakvingarna är smala med långa vingfransar. Huvudet har fjäll som ser ut som en pannlugg. Antennerna är trådformade med en längd på ungefär tvåtredjedelar av framvingens längd. När den sätter sig håller den framdelen av kroppen upplyft vilket gör att de liknar styltmalar. Larven är tillplattad, ljusgrön eller ljusgul med mörkt huvud och högst 6 millimeter lång.

 src=
Larv av nyponluggmal (Coptotriche angusticollella) i sin mina.

Levnadssätt

Honan lägger äggen ett och ett på ovansidan av blad, i Norden på ekar eller rosväxter. Larven lever som minerare och gör en tydlig fläckmina på bladen. Larven lämnar inga exkrementer i minan, dessa släpper den istället i ett litet hål som den gjort i bladet. Larven gör en kokong i minan som den övervintrar i. Den förpuppas på våren och fjärilen kläcks på försommaren.

Systematik

Luggmalar är den enda familjen i överfamiljen Tischerioidea. Familjen har cirka 80 arter i 2 släkten.

Arter i Sverige

I Sverige finns 6 arter.

Källor

Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Käkmalar-säckspinnare. Lepidoptera: Micropterigidae-Psychidae. 2008. ArtDatabanken, SLU, Uppsala, ISBN 978-91-88506-60-3

Externa länkar

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia författare och redaktörer
original
visit source
partner site
wikipedia SV

Luggmalar: Brief Summary ( Swedish )

provided by wikipedia SV

Luggmalar (Tischeriidae) är en familj i insektsordningen fjärilar.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia författare och redaktörer
original
visit source
partner site
wikipedia SV

Одноцветные моли-минёры ( Russian )

provided by wikipedia русскую Википедию
Царство: Животные
Подцарство: Эуметазои
Без ранга: Первичноротые
Без ранга: Линяющие
Без ранга: Panarthropoda
Надкласс: Шестиногие
Класс: Насекомые
Надотряд: Amphiesmenoptera
Подотряд: Хоботковые
Надсемейство: Tischerioidea Spuler, 1898
Семейство: Одноцветные моли-минёры
Международное научное название

Tischeriidae Spuler, 1898

Wikispecies-logo.svg
Систематика
на Викивидах
Commons-logo.svg
Изображения
на Викискладе
ITIS 118737NCBI 41016EOL 912

Одноцветные моли-минёры[1][2] или тишеровы моли[источник не указан 140 дней] (лат. Tischeriidae), — семейство насекомых из инфраотряда разнокрылых бабочек, единственное в надсемействе Tischerioidea[3].

Описание

Узкокрылые бабочки с размахом крыльев 6—12 мм. Передние крылья, как правило, однотонные, жилкование не редуцировано. Гусеницы — листовые минеры, главным образом на буковых и розоцветных.

Распространение преимущественно голарктическое, известны также из Южной Америки, Африки и Индии. В Палеарктике более 15 видов.

Классификация

По данным 2011 года, семейство включают 3 рода и 110 видов[3], в том числе:

Примечания

  1. Определитель насекомых Дальнего Востока России. Т. V. Ручейники и чешуекрылые Ч. 1 / под общ. ред. П. А. Лера. — Владивосток: Дальнаука, 1997. — 540 с. — 500 экз.ISBN 5-7442-0986-7.
  2. Рупайс А. А. Определитель вредителей декоративных и плодовых деревьев и кустарников по повреждениям. АН ЛатвССР, Ботан. сад. — Рига: Зинатне, 1976. — 323 с.
  3. 1 2 Van Nieukerken E. J. et al. Order Lepidoptera Linnaeus, 1758. — In: Animal biodiversity: An outline of higher-level classification and survey of taxonomic richness : [англ.] / Zhang Z.-Q. (Ed.) // Zootaxa : Журнал. — Auckland : Magnolia Press, 2011. — Vol. 3148. — P. 212—221. — ISSN 1175-5326.


Бабочка Это заготовка статьи по энтомологии. Вы можете помочь проекту, дополнив её.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Авторы и редакторы Википедии

Одноцветные моли-минёры: Brief Summary ( Russian )

provided by wikipedia русскую Википедию

Одноцветные моли-минёры или тишеровы моли[источник не указан 140 дней] (лат. Tischeriidae), — семейство насекомых из инфраотряда разнокрылых бабочек, единственное в надсемействе Tischerioidea.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Авторы и редакторы Википедии

어리굴나방과 ( Korean )

provided by wikipedia 한국어 위키백과
다양성 약 107종
  • 본문 참조

어리굴나방과(Tischeriidae)는 나비목에 속하는 단문류 나방 과이다. 어리굴나방상과(Tischerioidea)의 유일한 과이다. 전통적으로 이 상과에는 어리굴나방속(Tischeria)만을 분류하였으나 최근에 3개 속을 추가로 분류하고 있으며, 오스트레일리아를 제외하고 남아메리카를 포함하여 전 세계적으로 분포한다(Puplesis and Diskus, 2003).

각주

  • Davis D.R. (1986). A new family of monotrysian moth from austral South America (Lepidoptera: Palaephatidae), with a phylogenetic review of the Monotrysia. Smithsonian Contributions to Zoology, 434: 1-202.
  • Davis, D.R. (1999). The Monotrysian Heteroneura. Ch. 6, pp. 65–90 in Kristensen, N.P. (Ed.). Lepidoptera, Moths and Butterflies. Volume 1: Evolution, Systematics, and Biogeography. Handbuch der Zoologie. Eine Naturgeschichte der Stämme des Tierreiches / Handbook of Zoology. A Natural History of the phyla of the Animal Kingdom. Band / Volume IV Arthropoda: Insecta Teilband / Part 35: 491 pp. Walter de Gruyter, Berlin, New York.
  • Puplesis, R. & Diskus,A. (2003). The Nepticuloidea and Tischerioidea (Lepidoptera) - a Global Review with Strategic Regional Revisions. 512 pp. Apollo books. ISBN 9955-575-09-3.
  • Wiegmann, B.M., Regier, J.C. and Mitter, C. (2002). Combined molecular and morphological evidence on the phylogeny of the earliest lepidopteran lineages. Zoologica Scripta, 31(1): 67-81. doi 10.1046/j.0300-3256.2001.00091.x
  • Firefly Encyclopedia of Insects and Spiders, edited by Christopher O'Toole, ISBN 1-55297-612-2, 2002
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia 작가 및 편집자

어리굴나방과: Brief Summary ( Korean )

provided by wikipedia 한국어 위키백과

어리굴나방과(Tischeriidae)는 나비목에 속하는 단문류 나방 과이다. 어리굴나방상과(Tischerioidea)의 유일한 과이다. 전통적으로 이 상과에는 어리굴나방속(Tischeria)만을 분류하였으나 최근에 3개 속을 추가로 분류하고 있으며, 오스트레일리아를 제외하고 남아메리카를 포함하여 전 세계적으로 분포한다(Puplesis and Diskus, 2003).

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia 작가 및 편집자