Sinisilmät (Pseudomugilidae) on hopeakylkikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Australasian makeista ja murtovesistä. Eräitä sinisilmälajeja pidetään akvaariokaloina.
Sinisilmien heimoon kuuluu 3 sukua ja 15 lajia. Suurin suku on Pseudomugil, johon kuuluu 13 lajia. Lisäksi oman sukunsa muodostavat kuultosinisilmä (Kiunga ballochi) ja kääpiösinisilmä (Scaturiginichthys vermeilipinnis). Sinisilmät ovat läheistä sukua revontulikaloille (Melanotaeniidae) ja luetaan toisinaan kuuluvaksi samaan heimoon alaheimona Pseudomugilinae.[1][2][3]
Sinisilmät ovat ruumiinrakenteeltaan solakoita kaloja, jotka kasvavat korkeintaan 5–6,5 cm pitkiksi. Rintaevät sijaitsevat kylkiviivat yläpuolella ja selkäeviä on kaksi. Koiralla selkäevät ovat usein pitkät. Evät muistuttavat revontulikalojen eviä, mutta eivät ole yhtä jäykät. Sinisilmälajien silmien iirikset ovat väriltään kirkkaan siniset. Suu ja hampaat ovat kaloilla pienikokoiset. Erityisesti heimon lajien koiraat ovat usein värikkäitä.[1][2][3][4]
Sinisilmälajit ovat pääasiassa makeanveden kaloja, mutta muutamia niistä tavataan myös murtovesistä. Heimon lajeja elää Australian pohjois- ja itäosissa, Uudessa-Guineassa ja Indonesian itäosissa. Sinisilmät elävät puroissa, lammissa, järvissä ja mangrovesoilla. Sinisilmät ovat parvikaloja ja niiden ravintoa ovat pienet vesihyönteiset. Naarat kutevat vesikasvillisuuden joukkoon.[1][2][3][4]
Sinisilmät (Pseudomugilidae) on hopeakylkikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Australasian makeista ja murtovesistä. Eräitä sinisilmälajeja pidetään akvaariokaloina.
