Liskoankeriaat (Halosauridae) on piikkiankeriaskaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä.
Varhaisimmat heimoon kuuluvat fossiilit on ajoitettu liitukauden varhaisvaiheille, tällainen on muun muassa Echidnocephalus. Nykyään liskoankeriaita elää 15 ja ne jaetaan kolmeen sukuun. Lajeja ovat muun muassa liskoankerias (Aldrovandia roatrata), siroliskoankerias (Aldrovandia gracilis), siipiliskoankerias (Halosauropsis macrorhir), atlantinliskoankerias (Halosaurus guentheri) ja pikkuliskoankerias (Halosaurus parvipennis).[1][2][3]
Kooltaan liskoankeriaat ovat yleensä alle metrin. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkulaisia ja pyrstö sekä kuono ovat pitkät. Selkäeviä on yksi ja peräevä on hyvin pitkä. Liskoankeriaslajien suomut ovat melko kookkaat ja sykloidin muotoiset, väriltään ruskeat tai harmahtavat. Hampaat ovat kaloilla melko pienet. Koiraiden sieraimet ovat hyvin kehittyneet ja naaraat mahdollisesti viestivät koiraille feromonien välityksellä. Kuten naiskaloilla ja ankeriailla liskoankeriaiden poikanen on nauhamainen.[1][2][4][5]
Liskoankeriaat elävät Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenemeren alueella. Ne ovat syvänmeren kaloja ja elävät tyypillisesti 500–3 000 metrin syvyydessä. Kalat elävät lähellä pohjaa ja käyttävät ravintonaan pohjalla eläviä äyriäisiä ja monosukamatoja. Sukupuolijakauma on vnoutunut ja naaraita on huomattavasti enemmän kuin koiraita.[1][2][4][5]
Liskoankeriaat (Halosauridae) on piikkiankeriaskaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä.
