Helmiahvenet (Glaucosomatidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan Intian valtameren itäosista ja Tyynestämerestä.
Helmiahventen heimoon kuuluu yksi suku ja siihen neljä lajia. Lajit ovat helmiahven (Glaucosoma scapulare), Glaucosoma buergeri, Glaucosoma hebraicum ja Glaucosoma magnificum joskin G. hebraicumin status on osittain epävarma.[1] Kooltaan helmiahvenet ovat suurimmillaan noin 70–90 cm. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat tukevahkoja, ovaalinmuotoisia ja litteähköjä kaloja. Pää ja suu ovat lajeilla kookkaat. Helmiahvenilla on yksi selkäevä ja pyrstöevä on suora tai kuunsirpinmuotoinen. Kalojen suomut ovat väritykseltään tyypillisesti hopeanharmaita tai ruskehtavia. Päässä on usein pystyraitoja ja selässä selkäevän takaosan kohdalla on tumma tai hopeanvärinen laikku.[2][3]
Kolme helmiahvenlajia ovat endeemisiä merikaloja Australian läheisyydessä, mutta yhtä lajia Glaucosoma buergeri tavataan Australiasta Japaniin ulottuvalta vyöhykkeeltä. Niitä tavataan riutoilta ja kivikkopohjilta usein melko syvissä vesissä, mutta toisinaan myös matalammissa vesissäkin. Kalat syövät pieniä selkärangattomia eläimiä, joita ne etsivät merenpohjasta. Helmiahvenlajit ruokailevat erityisesti iltaisin ja aamuisin hämärän aikaan. Helmiahvenlajien liha on vaaleaa ja ne ovat hyviä ruokakaloja. Australiassa niitä pidetään yksinä arvokkaimmista ruokakaloista.[1][2][3]
Helmiahvenet (Glaucosomatidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan Intian valtameren itäosista ja Tyynestämerestä.
