Ripsimonnit, vanhemmassa kirjallisuudessa selkäuimarit[2] (Mochokidae) on monnikalojen lahkoon kuuluva kalaheimo. Lajien ruumis on suomuton ja niillä on suuri rasvaevä selkäevän takana. Sekä selkä- että rintaevissä on piikki, joka on yleensä voimakas ja siinä on mekanismi piikin lukitsemiseksi pystyyn.[2][3] Suurimmat ripsimonnit voivat kasvaa 72 senttiä pitkiksi.[3] Osa lajeista, kuten näistä tunnetuin selkäuimari (Synodontis nigriventris), uivat selällään vatsa ylöspäin.[2] Ripsimonneja tavataan Afrikan makeista vesistä.[3]
Ripsimonnit jaetaan kahteen alaheimoon, joissa tavallisesti katsotaan olevan yhteensä 10 sukua.[4] Sukujen Hemisynodontis ja Brachysynodontis taksonomia on kuitenkin kiistanalainen ja niiden lajit luetaan joissakin julkaisuissa sukuun Synodontis.[5]
Ripsimonnit, vanhemmassa kirjallisuudessa selkäuimarit (Mochokidae) on monnikalojen lahkoon kuuluva kalaheimo. Lajien ruumis on suomuton ja niillä on suuri rasvaevä selkäevän takana. Sekä selkä- että rintaevissä on piikki, joka on yleensä voimakas ja siinä on mekanismi piikin lukitsemiseksi pystyyn. Suurimmat ripsimonnit voivat kasvaa 72 senttiä pitkiksi. Osa lajeista, kuten näistä tunnetuin selkäuimari (Synodontis nigriventris), uivat selällään vatsa ylöspäin. Ripsimonneja tavataan Afrikan makeista vesistä.
