Amurinviini eli amurinviiniköynnös (Vitis amurensis) on Kaukoidässä kasvava viiniköynnös. Sen luonnonmuotoja ja joitakin lajikkeita kasvatetaan koristekasvina, ja varsinkin luonnollisilla kasvualueillaan myös viinin ja viinirypäleiden takia. Se on sukunsa parhaiten kylmää kestäviä lajeja.
Amurinviini on puutuvavartinen köynnös, joka voi luonnossa kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi. Köynnös kiipeää tuen ympärille kiertyvien kärhien avulla. Yleensä 3- tai 5-sormiliuskaiset lehdet kasvavavat 9–25 senttimetrin levyisiksi, ja kasvavat vuorottain köynnösvarressa. Kukat ovat luonnossa yleensä yksikotisia, mutta viljelyyn otetut lajikkeet ovat tavallisesti kaksineuvoisia. Kukat ovat tuulipölytteisiä, ja niistä kypsyy hedelmä eli rypäle.
Neuvostoliitossa ja Kiinassa amurinviinistä on jalostettu ja siitä on risteytetty muutamia lajikkeita pohjoisen viininviljelykulttuurin edistämiseksi. Osa näistä on päätynyt risteytyksiin myös muualle. Amurinviiniä perimässään kantavia lajikkeita ovat mm. Rondo, Severny, Zarya Severa, Zilga ja Hasanski Sladki.
Amurinviini eli amurinviiniköynnös (Vitis amurensis) on Kaukoidässä kasvava viiniköynnös. Sen luonnonmuotoja ja joitakin lajikkeita kasvatetaan koristekasvina, ja varsinkin luonnollisilla kasvualueillaan myös viinin ja viinirypäleiden takia. Se on sukunsa parhaiten kylmää kestäviä lajeja.
Amurinviini on puutuvavartinen köynnös, joka voi luonnossa kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi. Köynnös kiipeää tuen ympärille kiertyvien kärhien avulla. Yleensä 3- tai 5-sormiliuskaiset lehdet kasvavavat 9–25 senttimetrin levyisiksi, ja kasvavat vuorottain köynnösvarressa. Kukat ovat luonnossa yleensä yksikotisia, mutta viljelyyn otetut lajikkeet ovat tavallisesti kaksineuvoisia. Kukat ovat tuulipölytteisiä, ja niistä kypsyy hedelmä eli rypäle.
Neuvostoliitossa ja Kiinassa amurinviinistä on jalostettu ja siitä on risteytetty muutamia lajikkeita pohjoisen viininviljelykulttuurin edistämiseksi. Osa näistä on päätynyt risteytyksiin myös muualle. Amurinviiniä perimässään kantavia lajikkeita ovat mm. Rondo, Severny, Zarya Severa, Zilga ja Hasanski Sladki.