Symplocaceae on runsaat 300 lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Ericales-lahkossa, johon kuuluvat mm. kanervakasvit (Ericaceae).
Heimon kasvit ovat pensaita tai puita, joihin kerääntyy alumiinia. Sekundaarisen aineenvaihdunnan tuotteita ovat mm. eräät flavonolit ja iridoidit. Soluissa on oksalaattihiekkaa. Lehdet ovat sahalaitaisia ja korvakkeettomia, joskus kahteen riviin järjestyneitä. Kukinto on terttumainen ja tavallisesti haaraton. Kukat ovat melko pieniä ja niiden perät ovat tavallisesti nivelikkäitä. Verhiö ja teriö ovat tyvestään yhdislehtisiä, heteitä on usein paljon kimpuiksi järjestyneinä ja sikiäin on ainakin puoleksi kehänalainen, kahdesta viiteen yhteen kasvaneen emilehden muodostama. Vartalo on ontto ja luotti pallomainen. Sikiäimen päällä on mesiäinen. Riippuvia siemenaiheita on kahdesta neljään kussakin emilehdessä. Hedelmä on verhiön suojaama, luumarjamainen, ja kivessä on itämishuokosia. Siemeniä on tavallisesti yksi, ja siinä on kookas alkio.[1]
Heimo kasvaa tropiikissa ja subtropiikissa Afrikkaa lukuun ottamatta.[2] Fossiileja tunnetaan myös Euroopan eoseenikauden kerrostumista.[3]
Heimon 320 lajia kuuluu kahteen sukuun: Symplocos ja Cordyloblaste. Heimo muodostaa yhdessä storaksikasvien (Styracaceae) ja uuvanakasvien (Diapensiaceae) kanssa kladin Ericales-lahkon evoluutiopuussa. Kladin kasveille ovat ominaisia puuvartisuus, terttumainen kukinto, ontto emiön vartalo ja runsas endospermi eli siemenen ravintovarasto.[4]
Useiden Symplocos-lajien kuoresta, lehdistä tai hedelmistä saadaan keltaista, punaista tai ruskeaa väriä, jota käytetään mm. kankaiden värjäykseen. Valkoisten kukkien ja sinisten marjojen vuoksi lajia S. paniculata viljellään koristekasvina. Lajin S. racemosa marjat ovat syötäviä.[5]
Symplocaceae on runsaat 300 lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Ericales-lahkossa, johon kuuluvat mm. kanervakasvit (Ericaceae).
