Heisimadot (Cestoda) on laakamatojen (Platyhelminthes) luokka, jonka jäsenet elävät aikuisvaiheensa loisina selkärankaisten ruoansulatuskanavassa. Kehitysvaiheissaan heisimadoilla on välittäjinään väli-isännät. Ihmisen heisimadoista merkittävimmät ovat leveä heisimato eli lapamato (Diphyllobothrium latum), väkäpäinen heisimato (Taenia solium), jonka väli-isäntänä on sika, ja sileäpäinen heisimato (Taenia saginata), jonka väli-isäntänä on nauta.[1] Anoplocephala perfoliata on ainoa Suomessa esiintyvä hevosen heisimato.
Heisimadot ovat nauhamaisia, jaokkeellisia matoja, joilta puuttuu ruumiinontelo. Jaokkeet, proglottidit, ovat madon alkupäässä erilaistumattomia, mutta siirryttäessä kohti madon loppupäätä niihin kehittyvät sukuelimet. Lajista riippuen matojen jaokkeet ovat joko tyhjiä tai niissä on munia. Heisimadoilta puuttuu ruoansulatuskanava, ja niiden ravinnon sisäänotto tapahtuukin niiden ulkopinnan läpi. Ravinnon sisäänottoa edesauttaa matojen litteys, joka lisää imeytymispinta-alaa. Matojen hermosto muodostuu pääosassa sijaitsevasta hermosolmusta ja siitä jokaiseen jaokkeeseen lähtevästä hermosta. Kaikki heisimadot ovat hermafrodiitteja.
Heisimadot (Cestoda) on laakamatojen (Platyhelminthes) luokka, jonka jäsenet elävät aikuisvaiheensa loisina selkärankaisten ruoansulatuskanavassa. Kehitysvaiheissaan heisimadoilla on välittäjinään väli-isännät. Ihmisen heisimadoista merkittävimmät ovat leveä heisimato eli lapamato (Diphyllobothrium latum), väkäpäinen heisimato (Taenia solium), jonka väli-isäntänä on sika, ja sileäpäinen heisimato (Taenia saginata), jonka väli-isäntänä on nauta. Anoplocephala perfoliata on ainoa Suomessa esiintyvä hevosen heisimato.
