dcsimg
Egotèlid ( Catalan; Valencian )
provided by wikipedia CA

Els egotèlids (Aegothelidae) són una família d'ocells formada per nou espècies del gènere Aegotheles.

Descripció

Són aus nocturnes de grandària petita o mitjana. Fan 18 - 30 cm de llargària i un pes de 45 – 115 g.

  • El seu aspecte rodanxó sembla intermedi entre un enganyapastors i un mussol.
  • El plomatge va del gris cendra fins al negre.
  • El bec és ample i més bé curt. Potes llargues, adopta una postura erecta quan està posat.

Hàbitat i distribució

Viu en Austràlia, Nova Guinea i Nova Caledònia, principalment als boscos i zones forestals, malgrat que una espècie habita també les zones amb matolls.

Reproducció

Fan el niu en forats als arbres o en zones rocalloses i els folren amb pèls o fulles. Ponen 2 – 5 ous.

Taxonomia

Aquesta família s'ha situat generalment a l'ordre dels caprimulgiformes o dels estrigiformes i també al seu propi ordre dels egoteliformes (Aegotheliformes) No obstant això els estudis amb ADN van demostrar que comparteixen un avantpassat més recent amb els apodiformes, raó per la qual el Congrés Ornitològic Internacional (versió 2.4, 2010) la va situar en aquest ordre.[1]
Se n'han distingit un gènere amb deu espècies. Algunes d'aquestes espècies eren abans situades al gènere Euaegotheles.

Referències

 src= A Wikimedia Commons hi ha contingut multimèdia relatiu a: Egotèlid Modifica l'enllaç a Wikidata
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Autors i editors de Wikipedia
original
visit source
partner site
wikipedia CA
ID
96d2b2da8eb79befd9d51ec998ebfcfc
Egotèlid: Brief Summary ( Catalan; Valencian )
provided by wikipedia CA

Els egotèlids (Aegothelidae) són una família d'ocells formada per nou espècies del gènere Aegotheles.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Autors i editors de Wikipedia
original
visit source
partner site
wikipedia CA
ID
85179a33a619d51c0fc96ab1b823741f
Aegothelidae ( Spanish; Castilian )
provided by wikipedia ES
Symbol question.svg
Egotelos Barred Owlet-Nightjar.jpg
TaxonomíaReino: AnimaliaFilo: ChordataClase: AvesOrden: ApodiformesFamilia: Aegothelidae
Bonaparte, 1853Género: Aegotheles
Vigors y Horsfield, 1827Especies

Ver el texto.

Los egotélidos o egotelos (Aegothelidae) son una familia de aves del orden Apodiformes,[1]​ Su clasificación ha sido polémica, anteriormente se clasificaban en el orden Caprimulgiformes y algunos autores propusieron ubicarlos en su propio orden Aegotheliformes. La familia incluye un solo género actual, Aegotheles.

Son pequeñas aves nocturnas parecidas a los chotacabras. Casi todos son nativos de Nueva Guinea, pero algunas especies se extienden a Australia, las Molucas y Nueva Caledonia.

Los egotelos son insectívoros que cazan generalmente en el aire; a veces en el suelo. Su blando plumaje es una mezcla de pardos y tonos más claros, que les ayudan a confundirse con su entorno. Las patas son pequeñas y débiles, pero no tanto como las de los chotacabras. El pico es pequeño y pueden abrirlo extraordinariamente; está rodeado de una especie de bigotes. Las alas son cortas, con 10 primarias y unas 11 secundarias; la cola es larga y redondeada.

Sistemática[editar]

El estudio de Dumbacher et al. (2003),[2]​ que analizaron el ADN mitocondrial, el citocromo b y la subunidad 8 de la ATPasa sugiere que existen 11 especies de egotelos, más una que se extinguió a principios del segundo milenio de nuestra era.

Las relaciones entre los egotelos y los otros grupos de caprimulgiformes no están claras: en el siglo XIX se les consideraba una subfamilia de los podargos (Podargidae), y aún se les considera generalmente relacionados con ellos o con los chotacabras; pero recientemente se ha sugerido (Mayr, 2002)[3]​ que están más relacionados con los Apodiformes.

Es su aspecto y comportamiento son muy similares al de los caprimulgiformes. Curiosamente, los antepasados de los vencejos (Apodiformes) y de los colibríes (Trochiliformes), dos grupos de aves muy especializados, eran muy similares a pequeños podargos.

Se creía que eran originarios de Australasia o el Sudeste Asiático, pero el descubrimiento de fósiles de este grupo en Francia que datan del Oligoceno ha puesto esa idea en cuestión.

Especies[editar]

Géneros y especies fósiles[editar]

Referencias[editar]

  1. Gill, Frank; Donsker, David, eds. (2018). «Owlet-nightjars, treeswifts, swifts». World Bird List Version 8.1. International Ornithologists' Union. Consultado el 18 de febrero de 2018.
  2. Dumbacher, J.P., Pratt, T.K. & Fleischer, R.C. 2003. Phylogeny of the owlet-nightjars (Aves: Aegothelidae) based on mitochondrial DNA sequence. Molecular Phylogenetics and Evolution 29(3): 540–549. PDF
  3. Mayr, G. 2002. Osteological evidence for paraphyly of the avian order Caprimulgiformes (nightjars and allies). Journal für Ornithologie 143: 82–97. PDF

Enlaces externos[editar]

 title=
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Autores y editores de Wikipedia
original
visit source
partner site
wikipedia ES
ID
96d2b2da8eb79befd9d51ec998ebfcfc
Aegothelidae: Brief Summary ( Spanish; Castilian )
provided by wikipedia ES

Los egotélidos o egotelos (Aegothelidae) son una familia de aves del orden Apodiformes,​ Su clasificación ha sido polémica, anteriormente se clasificaban en el orden Caprimulgiformes y algunos autores propusieron ubicarlos en su propio orden Aegotheliformes. La familia incluye un solo género actual, Aegotheles.

Son pequeñas aves nocturnas parecidas a los chotacabras. Casi todos son nativos de Nueva Guinea, pero algunas especies se extienden a Australia, las Molucas y Nueva Caledonia.

Los egotelos son insectívoros que cazan generalmente en el aire; a veces en el suelo. Su blando plumaje es una mezcla de pardos y tonos más claros, que les ayudan a confundirse con su entorno. Las patas son pequeñas y débiles, pero no tanto como las de los chotacabras. El pico es pequeño y pueden abrirlo extraordinariamente; está rodeado de una especie de bigotes. Las alas son cortas, con 10 primarias y unas 11 secundarias; la cola es larga y redondeada.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Autores y editores de Wikipedia
original
visit source
partner site
wikipedia ES
ID
85179a33a619d51c0fc96ab1b823741f
Australiankehrääjät ( Finnish )
provided by wikipedia FI

Australiankehrääjät (Aegothelidae) on Australaasiassa elävä kehrääjälintuheimo. Heimoon kuuluu BirdLifen mukaan yksi suku ja kymmenen lajia.[1][2] Ne ovat harvoin nähtyjä lintuja, eikä useimpien lajien elintavoista tiedetä paljoakaan. Useimmat tästä linturyhmästä saadut tiedot on kerätty tunnetuimmasta ja laajimmalle levinneestä lajista, australiankehrääjästä (Aegotheles cristatus). Se on heimon ainoa laji jota tavataan avoimissa metsissä ja pensaikkoalueilla, muut elävät yksinomaan kosteissa trooppisissa metsissä. Kaikki lajit ovat yöaktiivisia hyönteissyöjiä, jotka viettävät päivänsä yleensä puunonkaloissa tai lehvästön suojissa. Pesäkin on yleensä puunonkalossa, johon naaras munii yhdellä kerralla 1-5 valkoista munaa.

Koko ja ulkonäkö

Australiankehrääjien tuntomerkit sijoittuvat kehrääjien ja pöllökehrääjien välille.[3] Niillä on myös pöllöjen piirteitä.[4] Eri lajit muistuttavat suuresti toisiaan. Pituus ja koko vaihtelevat lajeittain. Ne ovat kuitenkin pöllökehrääjiä pienempiä. Pienimmät lajit ovat kottaraisen, suurimmat kyyhkyn kokoisia.[3] Pienin laji on 15 sentin pituinen,[4] mutta suurimmat heimon jäsenet ovat 30 sentin pituisia. Paino on lajista riippuen 29-85 grammaa. Australiankehrääjien pää on suuri ja silmät ovat isot ja pyöreät. Litteä, kärjestä pyöristynyt nokka on sitä vastoin varsin pieni.[5][6] Nokka onkin hennompi ja lyhyempi kuin pöllökehrääjillä[4] ja useimmilla muilla kehrääjälinnuilla.[3] Se on osittain pitkien otsahöyhenten peittämä ja sitä ympäröivät tuntoharjaksiksi muuttuneet melko pitkät höyhenet. Kita aukenee suureksi ja kitalakea peittää pehmeä nahka, josta tosin puuttuu varsinaisten kehrääjien kitalaelle ominainen runsassuoninen aistinkerros.[3] Jalat ovat melko pitkät, mutta varpaat ovat pienet ja heikot. Pyrstö on pyöreäpäinen ja suhteellisen pitkä,[4] siivet pitkät ja pyöristyneet.[5] Pyrstörauhanen on hyvin kehittynyt. Australiankehrääjiltä puuttuvat puuterihöyhenet ja samoin umpisuoli.[3]

Höyhenys on tummasävyinen. Sen väri vaihtelee harmaasta punertavanruskeaan. Vatsapuoli on yleensä vaaleampi. Useilla lajeilla on sekä harmaita, että punertavia värimuotoja. Saman lajin eri värimuodot elävät kumpikin sillä alueella, johon niiden väritys sopii paremmin.[5] Usein niiden höyhenyksessä on myös sekavia juovia tai täpliä.[5][6]

Levinneisyys ja elinympäristö

Australiankehrääjien levinneisyys rajoittuu nykyään Australaasiaan.[7] Useimmat lajit elävät Uudessa-Guineassa,[6] mutta niitä tavataan myös Australiassa, Tasmaniassa, Uudessa-Kaledoniassa sekä Molukeilla.[4] Heimon pääasiallista elinympäristöä ovat luonnontilaiset trooppiset alankometsät. Australiankehrääjä elää myös avoimilla metsämailla ja pensaikkoalueilla.[5] Uuden-Guinean lajeista jotkin, kuten sinettikehrääjä ja arfakinvuorikehrääjä ovat vuoristometsien asukkeja, kun taas toiset lajit kuten pikkusinettikehrääjä ja juovakehrääjä elävät alankometsissä.[6]

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee seitsemän lajia elinvoimaiseksi ja kaksi lajia puutteellisesti tunnetuksi.[7] Toistaiseksi vain uudenkaledoniankehrääjä on uhanalainen. Tästä äärimmäisen uhanalaisesta lajista tunnetaan vain yksi kerätty yksilö ja yksi varma havainto.[6]

Elintavat

Australiankehrääjät ovat kehrääjien tavoin hyvin piilottelevia lintuja, eikä niiden elintavoista tiedetä paljoakaan.[4] Suurin osa heimon elintavoista saadusta informaatiosta koskee australiankehrääjää (Aegotheles cristatus). Muiden lajien elintavoista, ravinnosta tai lisääntymisbiologiasta tiedetään hyvin niukasti ja joidenkin kohdalla ei lainkaan.[6] Australiankehrääjät ovat yöeläimiä ja niitä näkee liikkeellä yleensä hämärän aikaan, pilvisellä säällä ja harvoin myös päivällä.[4] Hyvästä suojaväristä huolimatta ne viettävät suuren osan valoisasta ajasta puunkolossa[3] tai lehvästön suojissa. Vaikka ne eivät olekaan liikkeellä päiväsaikaan, niiden surisevia tai sihiseviä kutsuhuutoja kuulee puunkoloista. Australiankehrääjän oleskelun puussa voidaan varmistaa koputtamalla puunrunkoa, jolloin lintu kurkistaa kolostaan pöllön tapaan ja sihisee häiritsijälle. Jos häirintää jatketaan, lintu lentää läheiselle oksalle ja kääntyy tuijottamaan suoraan tunkeutujaa. Tämä vaikuttaa kuitenkin turhalta kun ottaa huomioon, että australiankehrääjät pystyvät kääntämään päätään 180 astetta.[4]

 src=
Australiankehrääjä kurkistamassa puunonkalosta Queenslandissa.

Useimpien lajien ääntelystä tiedetään vain vähän. varoitusäänten lisäksi jotkin niistä päästävät möreitä "owrr" tai kimakoita "kee"-ääniä, aavemaisia huutoja, vihellyksiä tai kaakatusta.[5] Australiankehrääjien lento on suoraviivaisempaa kuin kehrääjillä ja pöllökehrääjillä. Oksilla ne istuvat yleensä poikittain eivätkä muiden kehrääjälintujen tapaan pitkittäin.[4] Heimon lajit eivät koskaan asetu pöllökehrääjille ja pökkelökehrääjille tyypilliseen oksantynkäasentoon.[3] Vaikka australiankehrääjät liikkuvat yleensä yksikseen, niiden uskotaan pariutuvan eliniäksi. Ne eivät juuri tee vaelluksia, vaan pari pysyy samalla reviirillä vuoden ympäri.[5]

Ravinto

Australiankehrääjien ravinto koostuu enimmäkseen lentävistä hyönteisistä.[5] Toistaiseksi kuitenkin vain kahden lajin saalisvalikoimasta on saatu kunnollista tietoa. Australiankehrääjä syö erilaisia hyönteisiä, etenkin kovakuoriaisia, muurahaisia, heinäsirkkoja ja hepokatteja. Sille kelpaavat myös hämähäkit ja tuhatjalkaiset. Vuorikehrääjän saaliseläimet ovat lähinnä kovakuoriaisia, mutta pienemmissä määrin se nappaa myös yöperhosia, kärpäsiä, heinäsirkkoja ja kastematoja. Aiemmin australiankehrääjien uskottiin nappaavan saaliinsa pitkien lentomatkojen aikana, mutta todellisuudessa ne tekevät hyönteisiä napatessaan vain lyhyitä pyrähdyksiä. Linnut istuskelevat istumapaikallaan ja lentävät sieppaamaan havaitsemansa saaliin riippumatta siitä sijaitseeko hyönteinen tai muu ravintoeläin ilmassa, maassa, puunrungolla vai kasvillisuuden joukossa.[6]

Lisääntyminen

 src=
John Gouldin piirros australiankehrääjistä 1800-luvulta.

Australiankehrääjien pesinnästä saadut tiedot koskevat lähinnä australiankehrääjää. Muiden lajien kohdalla tietoa on vain vähän.[5] Heimon jäsenet pesivät yleensä puunonkaloissa, mutta joskus myös kalliojyrkänteillä[6] tai maatörmien käytävissä. Toisinaan kolot on pehmustettu lehdillä tai untuvilla, yleensä ne kuitenkin ovat paljaat. Soidinmenoista ei tiedetä juuri mitään.[4] Naaras munii yhdellä pesintäkerralla 1-5 munaa.[6] Ne ovat valkoisia, joskus täplikkäitä, muodoltaan lähes pyöreitä ja halkaisijaltaan 2-3 senttiä.[4] Kaikkien australiankehrääjälajien lajien munankuoret ovat epätavallisen paksuja. Syytä tähän ei tiedetä.[6] Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten hoitoon[4] ja ainakin australiankehrääjällä molemmat myös hautovat. Tämän lajin haudonta-aika kestää noin 26 päivää ja poikaset ovat kuoriutuessaan valkoisen untuvan peitossa.[4] Poikaset tulevat lentokykyisiksi 21-29 päivän kuluessa, muista lajeista ei ole tietoa.[6] Australiassa ja luultavasti myös muualla voi syntyä kaksi poikuetta vuodessa.[4]

Luokittelu

Australiankehrääjät on perinteisesti sijoitettu kehrääjälintuihin.[8] Erään DNA-tutkimuksen mukaan australiankehrääjät erosivat muiden lahkon lajien yhteisestä kehityslinjasta vähän alle 19 miljoonaa vuotta sitten, eli pian sen jälkeen kuin kehrääjä- ja pöllölintujen esivanhemmat erkanivat toisistaan. Erään toisen DNA-DNA-hybridisaatio tutkimuksen mukaan heimo olisi eronnut muista lahkon lajeista jo noin 44 miljoonaa vuotta sitten.[9] Monet tutkijat kuitenkin arvelevat, että australiankehrääjät olisivat lähempää sukua kiitäjälinnuille kuin kehrääjälinnuille. Australiankehrääjien lähimpinä sukulaisina on aiemmin pidetty pöllökehrääjiä. Tämä käsitys on ilmeisesti joistain yhteisistä anatomista piirteistä huolimatta väärä. Joka tapauksessa australiankehrääjät erkanivat muiden kehrääjälintuheimojen kehityslinjoista kaikkein varhaisimmin.[8] Ranskasta on löydetty myöhäiseltä eoseenikaudelta peräisin olevia fossiileja, jotka saattavat kuulua australiankehrääjille. Mioseenikauden keskivaiheille ajoitettuja fossiileja on löydetty myös Uudesta Etelä-Walesistä, Australiasta.[9] Vielä muutama tuhat vuotta sitten Uudessa-Seelannissa eli Megaegotheles novaezealandiae -niminen australiankehrääjälaji, joka oli lähes, ellei kokonaan lentokyvytön.[6]

Lähteet

  1. Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Viitattu 17.2.2018.
  2. Search results BirdLife International. Viitattu 17.2.2018.
  3. a b c d e f g Tuulikki Lahti, Kalevi K. Malmström, Marja Martin ja Kari Tuominen: ZOO Suuri eläinkirja 4, s. 118. WSOY, 1979. ISBN 951-0-08249-X.
  4. a b c d e f g h i j k l m n (toim.) Kangasniemi, Kaija: Kodin suuri eläinkirja 1 : A-Haa, s. 188. Weilin + Göös, 1978. ISBN 951-35-1704-7.
  5. a b c d e f g h i Tim Harris (toim.): National Geographic Complete Birds of the World, s. 150. National Geographic, 2009. ISBN: 978-1-4262-0403-6.
  6. a b c d e f g h i j k l (toim.) Perrins, Christopher: The encyclopedia of Birds, s. 343. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0-19-956800-0.
  7. a b Owlet-nightjars (Aegothelidae) The Internet Bird Collection. Viitattu 23.1 2011.
  8. a b Mayr, Gerald: Osteological evidence for paraphyly of the avian order Caprimulgiformes (nightjars and allies). (PDF) 2002. Journal of Ornithology. Viitattu 23.1. 2011.
  9. a b David Thomas Holyoak: Nightjars and their allies: the Caprimulgiformes, s. 21, 25-26. Oxford University Press, 2001. ISBN 0 19 854987 3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.01.2011). (englanniksi)
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI
ID
96d2b2da8eb79befd9d51ec998ebfcfc
Australiankehrääjät: Brief Summary ( Finnish )
provided by wikipedia FI

Australiankehrääjät (Aegothelidae) on Australaasiassa elävä kehrääjälintuheimo. Heimoon kuuluu BirdLifen mukaan yksi suku ja kymmenen lajia. Ne ovat harvoin nähtyjä lintuja, eikä useimpien lajien elintavoista tiedetä paljoakaan. Useimmat tästä linturyhmästä saadut tiedot on kerätty tunnetuimmasta ja laajimmalle levinneestä lajista, australiankehrääjästä (Aegotheles cristatus). Se on heimon ainoa laji jota tavataan avoimissa metsissä ja pensaikkoalueilla, muut elävät yksinomaan kosteissa trooppisissa metsissä. Kaikki lajit ovat yöaktiivisia hyönteissyöjiä, jotka viettävät päivänsä yleensä puunonkaloissa tai lehvästön suojissa. Pesäkin on yleensä puunonkalossa, johon naaras munii yhdellä kerralla 1-5 valkoista munaa.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI
ID
85179a33a619d51c0fc96ab1b823741f
Aegothelidae ( French )
provided by wikipedia FR
Les Aegothelidae (ou ægothelidés en français) sont une famille d'oiseaux constituée du seul genre Aegotheles et de 10 espèces existantes d'égothèles.

Description

Les égothèles sont des oiseaux nocturnes de taille petite à moyenne (18 à 30 cm), au bec large mais plutôt faible. Ils ont de longues pattes et adoptent une attitude dressée quand ils se perchent.

Habitats et répartition

On les trouve en Australie, en Nouvelle-Guinée et en Nouvelle-Calédonie, où ils fréquentent principalement les forêts et les zones arborées, une espèce s'aventurant dans les lieux garnis de broussailles éparses et sèches.

Position taxinomique

Cette famille a été placée diversement dans les ordres des Caprimulgiformes, des Strigiformes dans la classification de Sibley. Il a aussi été proposé de la placer dans son propre ordre, Aegotheliformes.

Toutefois, des études morphologiques comparatives ont montré qu'ils étaient plus proches des Apodiformes avec qui ils partagent un ancêtre commun plus récent[1]. Le Congrès ornithologique international l'a donc placée dans ce dernier ordre.

Liste alphabétique des genres

Pour le COI :

  • Aegotheles Vigors & Horsfield, 1827 – 10 espèces

Liste des espèces

D'après la classification de référence (version 5.1, 2015) du Congrès ornithologique international (ordre phylogénique) :

Voir aussi

Notes et références

  1. Gerald Mayr, « Osteological evidence for paraphyly of the avian order Caprimulgiformes (nightjars and allies) », J. Ornithol., vol. 143, no 1, p. 82-97. DOI:10.1007/BF02465461 Lire en ligne

Liens externes

Sur les autres projets Wikimedia :

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Auteurs et éditeurs de Wikipedia
original
visit source
partner site
wikipedia FR
ID
96d2b2da8eb79befd9d51ec998ebfcfc
Aegothelidae: Brief Summary ( French )
provided by wikipedia FR
Les Aegothelidae (ou ægothelidés en français) sont une famille d'oiseaux constituée du seul genre Aegotheles et de 10 espèces existantes d'égothèles.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Auteurs et éditeurs de Wikipedia
original
visit source
partner site
wikipedia FR
ID
85179a33a619d51c0fc96ab1b823741f
Dwergnachtzwaluwen ( Dutch; Flemish )
provided by wikipedia NL

Vogels

Dwergnachtzwaluwen (Aegothelidae) zijn een familie van vogels uit de orde van de gierzwaluwachtigen (Apodiformes).[1]

Taxonomie

Het volgende geslacht is bij de familie ingedeeld:[1]

Bronnen, noten en/of referenties
  1. a b Gill, F. & D. Donsker (Eds). (2013). IOC World Bird List (v 3.5).
  • De grote dierenencyclopedie, (1993) Zuidnederlandse Uitgeverij N.V., Aartselaar, België. ISBN 90-243-5204-5.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia-auteurs en -editors
original
visit source
partner site
wikipedia NL
ID
96d2b2da8eb79befd9d51ec998ebfcfc
Dwergnachtzwaluwen: Brief Summary ( Dutch; Flemish )
provided by wikipedia NL

Dwergnachtzwaluwen (Aegothelidae) zijn een familie van vogels uit de orde van de gierzwaluwachtigen (Apodiformes).

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia-auteurs en -editors
original
visit source
partner site
wikipedia NL
ID
85179a33a619d51c0fc96ab1b823741f
Sowniki ( Polish )
provided by wikipedia POL
Commons Multimedia w Wikimedia Commons

Sowniki[4], zmierzchniki[5] (Aegothelidae) – monotypowa rodzina ptaków z rzędu sownikowych (Aegotheliformes).

Zasięg występowania

Rodzina obejmuje gatunki występujące w większość na Nowej Gwinei, ale można je również spotkać na Molukach, Nowej Kaledonii i w Australii[6].

Charakterystyka

Długość ciała 18–30 cm; masa ciała 29–167 g[7]. Są to małe ptaki owadożerne prowadzące nocny tryb życia. Sowniki mają maskujące, miękkie upierzenie oraz małe dzioby z szeroką paszczą otoczoną wianuszkiem wyspecjalizowanych piór. Ich nogi są małe i słabe. Ich ogon jest długi i zaokrąglony.

Systematyka

Etymologia

Gr. αιγοθηλας aigothēlas – lelek lub kozodój < αιξ aix, αιγος aigos – koza; θηλαζω thēlazō – karmić[8].

Podział systematyczny

Do rodziny należy jeden rodzaj z następującymi gatunkami[4]:

Przypisy

  1. Aegothelidae, w: Integrated Taxonomic Information System (ang.).
  2. Aegotheles, w: Integrated Taxonomic Information System (ang.) [dostęp 2011-04-06]
  3. N.A. Vigors, T. Horsfield. A Description of the Australian Birds in the Collection of the Linnean Society; with an Attempt at arranging them according to their natural Affinities. „Transactions of the Linnean Society of London”. 15 (1), s. 194, 1826 (ang.).
  4. a b Systematyka i nazwy polskie za: P. Mielczarek, M. Kuziemko: Rodzina: Aegothelidae Bonaparte, 1853 - sowniki - Owlet-Nightjars (wersja: 2015-10-11). W: Kompletna lista ptaków świata [on-line]. Instytut Nauk o Środowisku Uniwersytetu Jagiellońskiego. [dostęp 2016-06-17].
  5. Przemysław Busse: Mały słownik zoologiczny - Ptaki. Warszawa: Wiedza Powszechna, 1991, s. 23. ISBN 83-214-0563-0.
  6. F. Gill, D. Donsker: Owlet-nightjars, treeswifts & swifts (ang.). IOC World Bird List: Version 6.2. [dostęp 2016-06-17].
  7. D.T. Holyoak: Family Aegothelidae (Owlet-nightjars). W: J. del Hoyo, A. Elliott, J. Sargatal: Handbook of the Birds of the World. Cz. 5: Barn-owls to Hummingbirds. Barcelona: Lynx Edicions, 1999, s. 263–264. ISBN 84-87334-25-3. (ang.)
  8. J.A. Jobling: Key to Scientific Names in Ornithology. W: J. del Hoyo, A. Elliott, J. Sargatal, D.A. Christie, E. de Juana (red.): Handbook of the Birds of the World Alive. Barcelona: Lynx Edicions, 2016. [dostęp 2016-06-17]. (ang.)

Linki zewnętrzne

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Autorzy i redaktorzy Wikipedii
original
visit source
partner site
wikipedia POL
ID
96d2b2da8eb79befd9d51ec998ebfcfc
Sowniki: Brief Summary ( Polish )
provided by wikipedia POL

Sowniki, zmierzchniki (Aegothelidae) – monotypowa rodzina ptaków z rzędu sownikowych (Aegotheliformes).

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Autorzy i redaktorzy Wikipedii
original
visit source
partner site
wikipedia POL
ID
85179a33a619d51c0fc96ab1b823741f
Aegothelidae ( Romanian; Moldavian; Moldovan )
provided by wikipedia RO

Aegothelidae este o familie de păsări din ordinul Caprimulgiformes,[1] iar după alți autori – din propriul ordin Aegotheliformes, sau clasificată în ordinul Apodiformes.[2] Familia include un singur gen actual, Aegotheles.

Specii

Genuri și specii fosile

Referințe

Commons
Wikimedia Commons conține materiale multimedia legate de Aegothelidae
Wikispecies
Wikispecies conține informații legate de Aegothelidae
  1. ^ Cornell Lab of Ornithology. „Clement's Checklist 6.5”. Accesat în 31 de octubre de 2011. Verificați datele pentru: |access-date= (ajutor)
  2. ^ Peterson, A. P. Zoonomen. Zoological Nomenclature Resource - Anseriformes
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia autori și editori
original
visit source
partner site
wikipedia RO
ID
96d2b2da8eb79befd9d51ec998ebfcfc
Aegothelidae: Brief Summary ( Romanian; Moldavian; Moldovan )
provided by wikipedia RO

Aegothelidae este o familie de păsări din ordinul Caprimulgiformes, iar după alți autori – din propriul ordin Aegotheliformes, sau clasificată în ordinul Apodiformes. Familia include un singur gen actual, Aegotheles.

 src= Aegotheles savesi
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia autori și editori
original
visit source
partner site
wikipedia RO
ID
85179a33a619d51c0fc96ab1b823741f
Еготелові ( Ukrainian )
provided by wikipedia UK
  1. Фесенко Г. В. (2016). Вітчизняна номенклатура надродового рівня птахів світу. Вісник Національного науково-природничого музею 14: 73–85.
Птах Це незавершена стаття з орнітології.
Ви можете допомогти проекту, виправивши або дописавши її.
 src=
Ця стаття потребує додаткових посилань на джерела для поліпшення її перевірності. Допоможіть покращити цю статтю, додавши посилання на надійні джерела! Матеріал без джерел може бути піддано сумніву та вилучено.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Автори та редактори Вікіпедії
original
visit source
partner site
wikipedia UK
ID
96d2b2da8eb79befd9d51ec998ebfcfc
Aegothelidae ( Vietnamese )
provided by wikipedia VI

Aegothelidae là một họ chim theo truyền thống xếp trong bộ Caprimulgiformes.[2]

Phần lớn các loài là bản địa New Guinea, nhưng một số loài cũng sinh sống tại Australia, MoluccasNew Caledonia. Loài không biết bay Aegotheles novaezealandiaeNew Zealand đã tuyệt chủng.

Phân loại học

Theo truyền thống họ này xếp trong bộ Cú muỗi (Caprimulgiformes), tuy nhiên các nghiên cứu phát sinh chủng loài gần đây cho thấy bộ Cú muỗi như định nghĩa truyền thống là cận ngành trong tương quan với bộ Yến (Apodiformes),[3] trong đó họ Aegothelidae có quan hệ họ hàng gần với Apodiformes hơn là với phần còn lại của Caprimulgiformes,[3][4] nên một số tác giả hoặc là xếp nó vào bộ Aegotheliformes Simonetta, 1967[5] hoặc là vào bộ Apodiformes Peters, 1940[6][7] hoặc đặt nó cùng Apodiformes trong nhánh gọi là Daedalornithes theo tên của nhân vật thần thoại Hy Lạp Daedalus, một người thợ thủ công tài hoa đã tạo ra đôi cánh cho con trai của ông là Icarus.[8]

Phân loại nội bộ họ Aegothelidae như sau:

Họ: AEGOTHELIDAE

Phát sinh chủng loài

Phát sinh chủng loài họ Aegothelidae[9]

Aegotheles


A. savesi





A. insignis



A. tatei





A. crinifrons





A. cristatus




A. bennettii



A. affinis






A. salvadorii




A. wallacii




A. albertisi



A. archboldi











Hình ảnh

Tham khảo

  1. ^ Simonetta A. M. (1967): Cinesi e morfologia del cranio negli Uccelli non passeriformi. Studio su varie tendenze evolutive. Part II – Striges, Caprimulgiformes ed Apodiformes ["Sự vận động hộp sọ và hình thái học của chim phi Sẻ. Nghiên cứu các xu hướng tiến hóa khác nhau. Phần II – Striges, Caprimulgiformes và Apodiformes"]. [Tiếng Ý] Archivio Zoologico Italiano 52: 1–35.
  2. ^ Clements J. F., T. S. Schulenberg, M. J. Iliff, B.L. Sullivan, C. L. Wood & D. Roberson (2012). “The eBird/Clements checklist of birds of the world: Version 6.7.”. Truy cập ngày 19 tháng 12 năm 2012.
  3. ^ a ă Mayr Gerald (2002): Osteological evidence for paraphyly of the avian order Caprimulgiformes (nightjars and allies). J. Ornithol. 143(1): 82–97. doi:10.1007/BF02465461 Toàn văn PDF
  4. ^ Prum, R.O. et al. (2015) A comprehensive phylogeny of birds (Aves) using targeted next-generation DNA sequencing. Nature 526, 569–573. doi:10.1038/nature15697
  5. ^ Gerald Mayr, 2017. Avian Evolution: The Fossil Record of Birds and Its Paleobiological Significance. Ấn bản lần 1. Wiley Blackwell. John Wiley & Sons, Ltd. 293 Tr.. ISBN 9781119020769. Chương 8. The "Difficult-to-Place Groups": Biogeographic Surprises and Aerial Specialists - Strisores: The Early Diversification of Noctural Avian Insectivores. Tr. 136-146.
  6. ^ Les Christidis, ‎Walter E. Boles, 2008. Systematics and Taxonomy of Australian Birds. 276 tr. CSIRO Publishing. Tr. 47, 77-80: Apodiformes. ISBN 0643099646.
  7. ^ Gill B. G., Bell B. D., Chambers G. K., Medway D. G., Palma R. L., Scofield R. P., Tennyson A. J. D., Worthy T. H., 2010. Checklist of the birds of New Zealand, Norfolk and Macquarie Islands, and the Ross Dependency, Antarctica. Ấn bản lần 4. Wellington, Te Papa Press and Ornithological Society of New Zealand. P. 269-270.
  8. ^ George Sangster, 2005. A name for the clade formed by owlet-nightjars, swifts and hummingbirds (Aves). Zootaxa 799:1-6. doi:10.11646/zootaxa.799.1.1
  9. ^ Dumbacher John P., Pratt Thane K. & Fleischer Robert C. (2003): Phylogeny of the owlet-nightjars (Aves: Aegothelidae) based on mitochondrial DNA sequence. Mol. Phylogenet. Evol. 29(3): 540–549. doi:10.1016/S1055-7903(03)00135-0 Toàn văn PDF
Hình tượng sơ khai Bài viết liên quan đến chim này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia tác giả và biên tập viên
original
visit source
partner site
wikipedia VI
ID
96d2b2da8eb79befd9d51ec998ebfcfc
Aegothelidae: Brief Summary ( Vietnamese )
provided by wikipedia VI

Aegothelidae là một họ chim theo truyền thống xếp trong bộ Caprimulgiformes.

Phần lớn các loài là bản địa New Guinea, nhưng một số loài cũng sinh sống tại Australia, MoluccasNew Caledonia. Loài không biết bay Aegotheles novaezealandiaeNew Zealand đã tuyệt chủng.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedia tác giả và biên tập viên
original
visit source
partner site
wikipedia VI
ID
85179a33a619d51c0fc96ab1b823741f
ズクヨタカ科 ( Japanese )
provided by wikipedia 日本語
ヨタカ目 ミヤマズクヨタカ 分類 : 動物界 Animalia : 脊索動物門 Chordata 亜門 : 脊椎動物亜門 Vertebrata : 鳥綱 Aves : アマツバメ目 Apodiformes 亜目 : ズクヨタカ亜目 Aegotheli : ズクヨタカ科 Aegothelidae 学名 Aegotheli Sibley et al., 1988
Aegothelidae Bonaparte[1], 1853 和名 ズクヨタカ 英名 Owlet-nightjar 属  src= ウィキメディア・コモンズには、ズクヨタカ科に関連するカテゴリがあります。  src= ウィキスピーシーズにズクヨタカ科に関する情報があります。

ズクヨタカ科 (Aegothelidae) は、鳥類アマツバメ目の科である。ズクヨタカと呼ばれる。

特徴[編集]

オーストラリア区の、ほとんどはニューギニア、一部がオーストラリアモルッカ諸島ニューカレドニアに生息する。

全長20–30cm。羽色は全体的には暗褐色だが、さまざまな模様がある。

夜行性。森林に住み、枝から飛び立って空中や地上の昆虫などを捕食する。

系統と分類[編集]

「ズクヨタカ」という名だがヨタカ類よりはアマツバメ類に近縁である。伝統的にヨタカ目に含められてきたが、現代的な分類ではアマツバメ目に移される[2][3]。アマツバメ目の中では最も基底で分岐する[4]

1科でズクヨタカ目 Aegotheliformes とする説もある。かつてのSibley分類では、ヨタカ亜目(ヨタカ目に相当)とは別のズクヨタカ亜目 Aegotheli に1科のみで分類されていた。Sibleyらはこれらをフクロウ目に含めたが、ヨタカ目の2亜目とすることもある[5]

アマツバメヨタカ類 アマツバメ目 伝統的なアマツバメ目

ハチドリ科




アマツバメ科



カンムリアマツバメ科





ズクヨタカ科




ガマグチヨタカ科



ヨタカ科



アブラヨタカ科



タチヨタカ科



[編集]

国際鳥類学会議 (IOC) の分類では1属9種からなる[2]Euaegotheles 属を別とする説もある。

出典[編集]

  1. ^ シャルル・リュシアン・ボナパルト or en:José Bonaparte
  2. ^ a b Gill, Frank; Donsker, David, eds. (2010), “Swifts, hummingbirds & allies”, IOC World Bird Names (version 2.5), オリジナルの2013年10月15日時点によるアーカイブ。, https://web.archive.org/web/20131015191631/http://www.worldbirdnames.org/n-swifts.html
  3. ^ Christidis, Les; Boles, Walter E. (2008), Systematics and Taxonomy of Australian Birds, CSIRO Publishing, ISBN 9780643096028
  4. ^ Hackett, S. J.; Kimball, Rebecca T.; et al. (2008), “A Phylogenomic Study of Birds Reveals Their Evolutionary History”, Science 320: 1763–1768
  5. ^ Livezey, Bradley C.; Zusi, Richard (2007), “Higher-order phylogeny of modern birds (Theropoda, Aves: Neornithes) based on comparative anatomy. II. Analysis and discussion”, Zoological Journal of the Linnean Society 149: 1–95, http://biology-web.nmsu.edu/houde/Livezey&Zusi_2007.pdf
執筆の途中です この項目は、鳥類に関連した書きかけの項目です。この項目を加筆・訂正などしてくださる協力者を求めていますポータル鳥類 - PJ鳥類)。
 title=
license
cc-by-sa-3.0
copyright
ウィキペディアの著者と編集者
original
visit source
partner site
wikipedia 日本語
ID
96d2b2da8eb79befd9d51ec998ebfcfc
ズクヨタカ科: Brief Summary ( Japanese )
provided by wikipedia 日本語

ズクヨタカ科 (Aegothelidae) は、鳥類アマツバメ目の科である。ズクヨタカと呼ばれる。

license
cc-by-sa-3.0
copyright
ウィキペディアの著者と編集者
original
visit source
partner site
wikipedia 日本語
ID
85179a33a619d51c0fc96ab1b823741f