nimet breadcrumb-navigoinnissa
Jamssikasvit (Dioscoreaceae) on useita satoja lajeja sisältävä yksisirkkaisiin koppisiemenisiin kuuluva kasviheimo, jonka tunnetuimmat edustajat ovat jamssit (Dioscorea).
Jamssikasvit ovat juurakollisia ruohovartisia köynnöksiä tai liaaneja. Ne kiipeilevät kiertymällä tuen ympärille. Karvat ovat erittäviä. Lehdet ovat erilaistuneet ruodiksi ja lavaksi ja ovat verkkosuonisia. Ruodin molemmissa päissä on paksunnokset eli pulvinukset; lehtikanta ei ole tuppimainen. Kukinnot sijaitsevat lehtihangoissa. Emilehdet ovat erillisiä. Siemenet ovat siivellisiä ja niissä on leveä alkio, jonka sirkkalehti on enemmän tai vähemmän lateraalinen.[1]
Jamssikasveja tavataan enimmäkseen tropiikissa, mutta myös lauhkeilla alueilla, mm. Etelä- ja Länsi-Euroopassa.[2]
Jamssikasvien lajimäärä voi olla jopa 870, joista melkein kaikki ovat jamssien suvun (Dioscorea) jäseniä. Suvuissa Stenomeris ja Trichopus on kummassakin vain kaksi lajia.[3]
Edellinen suku kasvaa Länsi-Malesiassa ja sen kasvit ovat paksutyvisiä. Niiden kukan kehätorvi on hyvin kehittynyt ja laajentunut heteiden kiinnittymiskohdan alapuolelta. Heteenponsien konnektiivi on hyvin pitkä ja liittyy luottiin. Sikiäin on puoleksi kehänalainen, vartalo keilamainen ja luotti pistemäinen.[4]
Trichopus-lajit kasvavat Madagaskarissa, Intian eteläkärjessä, Sri Lankassa ja Malakan niemimaalla. Niiden varret ovat köynneliäitä, ja lehtiruodissa on vain pulvinus tyvellä tai sekin puuttuu. Heteet ovat koveria ja ympäröivät vartaloa; ponnen lokeroside on leveä ja kärjestään pidentynyt. Luotti on kaksiliuskainen. Hedelmä on enemmän tai vähemmän avautumaton ja siivellinen samara tai lähes marjamainen; siemenet ovat siivettömiä.[5]
Jamssikasvit (Dioscoreaceae) on useita satoja lajeja sisältävä yksisirkkaisiin koppisiemenisiin kuuluva kasviheimo, jonka tunnetuimmat edustajat ovat jamssit (Dioscorea).
