nimet breadcrumb-navigoinnissa
Akebiakasvit (Lardizabalaceae) on pieni leinikkikasveille sukua oleva kukkivien kasvien heimo, jossa on köynnösteleviä, puuvartisia kasveja ja jokunen pystyvartinen pensas. Eräitä pidetään koristekasveina.
Akebiakasvien lehdet ovat vuorottaisia, sormiliuskaisia tai -lehdykkäisiä. Lehdykkäruodit ovat usein tyvestään turvonneet. Kukat ovat tertuissa oksien haaroissa olevien suojuslehtien hangoissa. Kasvit ovat tavallisesti yksineuvoisia ja monesti yksikotisia. Verholehtiä on kolme tai kuusi, ja ne ovat usein terämäisiä. Kukkien terälehdet puuttuvat joskus. Kehälehtien ja heteiden välissä on kaksi mesiäislehtikiehkuraa. Heteitä on kuusi, ja emilehdet ovat erillisiä ja niitä on vähintään kolme. Hedelmä on tavallisesti monisiemeninen tuppilo.[2]
Heimon lajeja tavataan Itä-Aasiassa Himalajalta Kiinaan ja Japaniin ulottuvalla alueella sekä Chilessä Etelä-Amerikassa.[2]
Akebiakasveihin kuuluu yhdeksän sukua, ja niissä on yhteensä 36 lajia. Alaheimoja on kaksi, ja niistä toiseen kuuluu vain yksi laji.[2]
Ravinnoksi käytetään sukujen Akebia, Lardizabala, Stauntonia ja Decaisnea meheviä hedelmiä. Lardizabala biternata -lajista saadaan sitkeää kuitua. Koristekasveista tunnetuin on Suomessakin aivan etelässä suojaisella kasvupaikalla menestyvä rinneakebia eli kastanjaköynnös (Akebia quinata).
Akebiakasvit (Lardizabalaceae) on pieni leinikkikasveille sukua oleva kukkivien kasvien heimo, jossa on köynnösteleviä, puuvartisia kasveja ja jokunen pystyvartinen pensas. Eräitä pidetään koristekasveina.
